Skip to end of metadata
Go to start of metadata

SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA

 

Sosiaalipedagogisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto

Sosiaalipedagogisen aikuistyön suuntautumisvaihtoehto

Sosiaalialan koulutusohjelma

Sosiaalialan koulutusohjelmassa koulutetaan sosionomeja (AMK) erilaisiin sosiaalialan ja muihin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Sosiaalisen turvallisuuden ja kansalaisten jokapäiväisen selviytymisen varmistaminen ovat sosiaalialan työn keskeistä sisältöä. Työtä tehdään erilaisissa ja muuttuvissa toimintaympäristöissä, joissa tähdätään asiakkaan arjen mielekkyyden ja sujumisen parantamiseen, sosiaalisen toimintakyvyn tukemiseen ja ongelmien ehkäisyyn. Laaja-alaisen ammattitaidon edellytyksenä on, että opiskelija tuntee ne inhimilliset, yhteisölliset, sosiokulttuuriset ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Koulutus tarjoaa laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet sosiaalialan tehtävissä toimimiseen.

Sosiaalialan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot

Sosiaalialan koulutusohjelmaan sisältyy kaksi suuntautumisvaihtoehtoa, joihin opiskelijat hakeutuvat eri valinnoissa. Sosiaalipedagogisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihto sisältää varhaiskasvatuksen, erityiskasvatuksen ja nuorisokasvatuksen sisältöjä. Suuntautumisvaihtoehto antaa kelpoisuuden lastentarhanopettajan tehtäviin, mikäli opiskelija sisällyttää opintoihinsa kelpoisuuteen vaadittavat opinnot. Sosiaalipedagogisen aikuistyön suuntautumisvaihtoehto tuottaa valmiuksia laaja-alaisesti aikuisväestön kuntouttavaan työhön, vammaistyöhön ja seniorityöhön. Molempiin suuntautumisvaihtoehtoihin kuuluu runsaasti menetelmälliseen osaamiseen ja luovuuteen liittyviä sisältöjä.

Sosiaalialan koulutusohjelman rakenne

Sosiaalialan koulutusohjelmassa toteutetaan osaamis- ja oppimisperusteista opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma koostuu teemallisesti yhtenäisistä opintokokonaisuuksista eli moduuleista. Opintojen 1. vuoden teemana on arkilähtöisyyden ymmärtäminen ja sosiaalipedagoginen ammatillisuus. 2. opiskeluvuonna keskitytään suuntaaviin opintoihin teemana asiakkaan osallisuuden vahvistaminen. 3. – 4. vuodet painottuvat sosiaalialan ammatilliseen kehittämiseen ja vaikuttamiseen. Koulutusohjelman yhteiset moduulit sekä suuntaavat moduulit sisältävät ohjattua ammatillista harjoittelua yhteensä 45 opintopistettä. Teoreettisen ja kokemuksellisen tietoperustan muuttuminen työn ammatilliseksi hallinnaksi edellyttää aina opiskelijan omaa aktiivista toimintaa. Harjoitteluiden tavoitteena on tukea opiskelijan ammatillista kasvua sekä ammatillisen osaamisen kehittymistä. Harjoittelut liittyvät opintojen edetessä erilaisiin sosiaalialan tehtäväkenttiin ja niissä tehtävään työhön. Harjoittelulle asetettavat tavoitteet ja sisällöt rakentuvat eri näkökulmista koulutuksen eri vaiheissa.

Sosiaalialan koulutuksen pedagogiset lähtökohdat

Lahden ammattikorkeakoulun pedagogisen strategia linjaa oppimista hyvän oppimisen mallin mukaisesti. Hyvän oppimisen mallia toteutetaan integroivalla pedagogiikalla. Integroiva pedagogiikka perustuu ajatukseen oppimisesta, joka toteutetaan mahdollisimman paljon luonnollisissa ympäristöissään kuten erilaisissa työelämälähtöisissä hankkeissa. Niissä yhdistyvät teoria ja käytäntö. Integroiva pedagogiikka nivoo yhteen erilaiset ammatillisen asiantuntijuuden elementit. Hyvän oppimisen mallissa ydinaineksina ovat toimiva ohjaus, kehittävä arviointi ja monipuolinen sekä joustava oppimisympäristö. (Hyvän oppimisen malli 2009, 2 - 4.) Sosiaali- ja terveysalan yksikössä lähestymistapa oppimiseen on yrittäjämäinen oppiminen. Sen tavoitteiden mukaisesti opiskelija rakentaa osaamistaan yhteisöllisesti ja toiminnallisesti muiden kanssa soveltaen teoriaa käytäntöön. Hän on itse vastuussa oppimisestaan ja ohjaa yritteliäästi omaa oppimisprosessiaan, jonka omistaminen luo halua ja sisäistä motivaatiota ammatilliseen kasvuun. Yrittäjämäistä tapaa oppia tukevat erilaiset toiminnalliset oppimisympäristöt, kuten esimerkiksi opiskelijaosuuskunta, joka antaa mahdollisuuden suorittaa opintoja aidossa yrittäjyyttä tukevassa oppimisympäristössä. Opiskelijan tukena koko oppimisen prosessissa toimii opettaja, joka ohjaa, kannustaa ja valmentaa opinnoissa ja yrittäjämäisen oppimisen kehittymisessä. 

Sosiaalipedagogiikka

Sosiaalialan koulutusohjelmassa sosiaalipedagoginen viitekehys ohjaa opetussuunnitelman sisältöjä, oppimiskäsitystä, opintojen toteutusta ja opiskelijan oppimista. Tavoitteena on, että opiskelija oppii mahdollisimman monella tasolla. Oppiminen voi olla tiedon lisääntymistä, asioiden ymmärtämistä ja soveltamista, taidon kehittymistä, ajattelun laajentumista ja asioiden näkemistä uudella tavalla tai henkilökohtaista muuttumista persoonan tasolla. Oppimisen lähtökohtana on opiskelijan halu oppia ja kehittyä. Oppiminen edellyttää sisäistä motivaatiota ja kykyä ohjata omaa oppimistaan. Opiskelija ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja tekemistään valinnoista. Oppiminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista: opettaja ohjaa opiskelijaa tiedostamaan tämän oppimistarpeet ja auttaa löytämään tarkoituksenmukaiset keinot niiden saavuttamiseksi. Opiskelijan odotetaan olevan avoin oppimaan erilaisissa ympäristöissä, eri tavoin. Oppiminen on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä. Se on yhteydessä opiskelijan omiin kokemuksiin ja merkityksiin, jotka suuntaavat oppimista ja luovat pohjan uuden oppimiseen. Samalla oppimisessa on keskeistä vuorovaikutus muiden kanssa sekä virallisissa että epävirallisissa oppimistilanteissa. Sosiaalipedagogisessa ajattelussa ja työtavoissa korostuvat osallisuus, dialogisuus, toiminnallisuus, elämyksellisyys, yhteisöllisyys ja arkeen suuntautuneisuus.

a) Osallisuus Sosiaalialan koulutusohjelmassa koulutuksen tavoitteena on opiskelijoiden osallistuminen oppimisprosessiin. Opiskelijaa ohjataan ja tuetaan ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Pyrkimyksenä on rohkaista opiskelijaa luomaan suhdetta sosiaalialan työhön omista henkilökohtaisista lähtökohdistaan käsin. Didaktisena periaatteena osallisuus tarkoittaa sitä, että koulutuksen aikana opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus olla aktiivisesti luomassa omaa oppimispolkua ja mahdollisuutta vaikuttaa opetuksen toteutumiseen. Osallisuuden edistämiseksi opetuksessa käytetään vuorovaikutuksellisia opetusmenetelmiä sekä opiskelijoiden aktiivista osallistumista vertaisryhmätoimintaan. Opiskelijoiden osallisuus opetuksen kehittämistyössä mahdollistetaan keräämällä opiskelijoilta säännöllisesti palautetta opetuksen toteutumisesta.

b) Dialogisuus näkyy koulutuksessa vuorovaikutuksellisina oppimistilanteina. Oppimisessa edetään kohti opetussuunnitelman tavoitteita yhdessä oppien, huomioiden opiskelijoiden kokemukset ja kiinnostusten kohteet opintojakson sisällöissä. Kaikkien mielipiteitä arvostetaan ja kuunnellaan tasapuolisesti niin, että keskustelun kuluessa voidaan luoda asiaan yhdessä uusia näkökulmia. Keskustelua ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta tukevat muun muassa ryhmätyöt, kasvuryhmätyöskentely, seminaarit, harjoitukset ja muut yhteistoiminnalliset oppimistavat.

c) Toiminnallisuus on inhimillisen elämän perusasioita ja yksi sosiaalipedagogiseen orientaatioon sisältyvä toimintaperiaate. Toiminnallisuuden avulla ihminen oppii ensin ymmärtämään itseään, omia tunteitaan ja niiden yhteyttä elettyyn ja koettuun. Ne edistävät yksilön kykyä ymmärtää laajasti toisia ihmisiä ja elämää. Sosiaalialan työssä toiminnalliset menetelmät auttavat ihmisiä rakentamaan omaa maailmankuvaa ja elämäntulkintaa. Oman itsensä tunteminen tukee ammatillista kasvua, joka kumpuaa refleksiivisestä työotteesta. Refleksiivisyys on tietoisuutta omasta ajattelusta ja toiminnasta ja siihen liittyvistä tottumuksista. Yksilö on entistä paremmin tietoinen arvoistaan, käyttämistään käsitteistä ja päättelytavoistaan. Lisäksi refleksiivisyys tukee kriittistä suhtautumista ympäröivään kulttuuri- ja toimintaympäristöön. Refleksiivisyys tukee ammatillista kasvua ja oman identiteetin rakentumista. Tässä koulutuksessa toiminnallisuus näkyy ryhmätöinä, erilaisina projekteina, toiminnallisina opetusmenetelminä ja harjoituksina.

d) Elämyksellisyys tarkoittaa sitä, että oppimistilanteissa nousevat tunteet, kokemukset ja asenteet kiinnitetään uuden asian oppimiseen. Reflektion avulla muodostetaan käsitteitä ja ajatusmalleja, joiden avulla muodostuu ymmärrys opittavasta asiasta. Elämyksellisyys toteutuu reflektoimalla harjoittelujaksoja ja asiakastapausharjoituksia sekä luovien ja toiminnallisten menetelmien sekä kasvuryhmätyöskentelyn ja erilaisten ongelmanratkaisutaitoja kehittävien harjoitusten yhteydessä.

e) Yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallisuus Yhteisöllisyys kehittyy vuorovaikutuksellisena ilmiönä. Koulutuksessa opiskelijoiden ryhmäidentiteetti sosiaalialan tulevina ammattilaisina muodostuu konkreettisen toiminnan seurauksena. Tavoitteena on, että ryhmästä syntyy toiminnallinen yhteisö, jonka jokainen jäsen oppii kantamaan vastuuta paitsi omasta myös muiden ryhmän jäsenten oppimisesta. Kokemus ryhmään kuulumisesta ja ryhmän jäsenenä olemisesta voimistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, jonka tuloksena kehittyy symbolista yhteisöllisyyttä, sen voidaan ajatella vahvistavan ammatillista ryhmäidentiteettiä. Sosiaalialan koulutusohjelmassa yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallisuus näkyvät monimuotoisena ryhmätyöskentelynä: näkyvät kasvuryhmätyöskentelynä, ryhmätentteinä ja erilaisina ryhmätyön muotoina. Yhteistoiminnallinen oppiminen konkretisoituu erilaisissa opintojaksoihin liittyvissä hankkeissa, projekteissa ja produktioissa sekä toiminnallisten työmenetelmien ja -tapojen opiskelussa.

f) Arkilähtöisyys Tässä koulutuksessa arkilähtöisyys näkyy opiskelijan kunnioittamisena ja hänen arkensa ja elämismaailmansa tukemisena. Opiskelijoiden arki on mukana kohtaamisissa, dialogisissa opetusmenetelmissä ja reflektoinnissa. Käytännössä koulutusohjelman arki rakentuu opettajien ja opiskelijoiden välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisessä työskentelyssä sekä toiselle annetussa arvostuksessa ja huomioinnissa.  

Jokainen opiskelija tekee henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) oman tutoropettajansa kanssa. HOPS sisältää opintojen ajallisen etenemisen suunnitelman. Kaikilla opiskelijoilla on oikeus aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (AHOT). Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijalla on oikeus hakea hyväksilukua niistä opinnoista, joiden osaamisen hallinnan opiskelija pystyy osoittamaan. AHOT-prosessi on opiskelijoille nähtävissä sähköisessä tiedotus- ja verkko-opiskeluympäristössä, Repussa.

Sosiaalialan koulutusohjelman tuottama osaaminen

Sosiaalialan koulutusohjelman tuottama osaaminen liittyy ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleisiin kompetensseihin ja sosiaalialan ammatillisiin kompetensseihin. Ammattikorkeakoulututkinnon tuottama yleinen osaaminen liittyy oppimisen taitoihin, eettiseen osaamiseen, työyhteisöosaamiseen, innovaatio-osaamiseen ja kansainvälistymisosaamiseen.  Sosiaalialan ammatillinen osaaminen liittyy seuraaviin osaamisalueisiin: sosiaalialan eettinen osaaminen, asiakastyön osaaminen, sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen, kriittinen ja osallistuva yhteiskuntaosaaminen, tutkimuksellinen osaaminen ja johtamisosaaminen. Opiskelijan tulee ammatillisessa kehityksessään saavuttaa mainitut yleiset valmiudet ja osaaminen.

Osaamisen arviointi

Arviointi ohjaa opiskelijaa tavoitteelliseen ja elinikäiseen oppimiseen ja arvioinnilla tuetaan opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kasvun prosessia. Arviointi perustuu osaamisperustaiseen arviointiin, jolloin opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa opintojakson tavoitteisiin. Arviointimenetelmät valitaan siten, että niiden avulla voidaan mahdollisimman hyvin toteuttaa osaamisen arviointia. Arvioinnin tulee olla oikeudenmukaista, monipuolista, luotettavaa ja läpinäkyvää. Arvioinnissa hyödynnetään opiskelijoiden tekemiä itse- ja vertaisarviointeja sekä työelämän edustajan arvioita. Opiskelijalla on mahdollisuus myös aiemmin tai muualla hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (AHOT) jos opiskelijalla on aiemmin tai muualla hankittua osaamista, jota hän haluaa hyväksiluetuttaa osaksi tutkintoaan.

Opiskelijan on tärkeä saada opiskelun aikana ohjaavaa palautetta omasta kehittymisestään ja osaamisestaan. Arvioinnin tulee olla kannustavaa, motivoivaa ja haastaa opiskelijaa asettamaan omalle oppimiselleen tavoitteita sekä seuraamaan oman osaamisensa kehittymistä suhteessa ammatin asettamiin kompetenssivaatimuksiin.

Opintojaksojen tavoitteet ja sosionomi (AMK) kompetenssien tasokuvaukset ovat arvioinnin pohjana. Tasokuvaukset ovat:

1. perustason osaaminen (1 - 2)

2. kehittyvän tason osaaminen (3)

3. edistyneen tason osaaminen (4 - 5)

Opintojakson osaamisen arvioinnissa opiskelija saa arvosanan arviointiasteikolla 1 - 5 tai hyväksytty -merkinnän.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Sosiaali- ja terveysalan opintoihin liittyvä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta perustuu työelämä- ja hanketoimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Opiskelija syventää sekä koulutusalansa asiantuntijaosaamista että tutkimus- ja kehittämisosaamistaan. Opetussuunnitelma sisältää opintojaksoja ja moduuleita, joihin linkitetään työelämä- ja hanketoimijalähtöistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Opiskelijan toiminta kiinnittyy opetussuunnitelman mukaisiin osaamistavoitteisiin ja oppimiseen. Opinnäytetyö kytkeytyy vankasti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Opinnäytetyö toteutetaan pääsääntöisesti työelämä- tai hanketoimijan toimeksiantona. Opinnäytetyön tuloksena saavutettu uusi tieto, toiminta, palvelu tai tuote on välittömästä työelämä- tai hanketoimijan hyödynnettävissä. Osa ohjautusta harjoittelusta voi toteutua yhdistettynä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.  

Kansainvälisyys

Kansainvälinen osaaminen on oleellinen osa sosiaali- ja terveysalan ammattitaitoa. Kansainvälistä kokemusta arvostetaan työmarkkinoilla, jossa korostuvat valmiudet kohdata erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä, kielitaito ja kyky työskennellä monikulttuurisessa ympäristössä. Opiskelijoiden kansainvälisten valmiuksien kehittymistä tuetaan koulutuksessa monin eri tavoin. Kansainvälistymisen tärkeimpiä muotoja ovat eri vaihto-ohjelmien (esim. Erasmus, Nordplus) kautta toteutuvat opiskelijavaihdot ulkomaille joko opiskelemaan  partnerikorkeakouluun tai harjoitteluun, intensiivikurssit, vieraskieliset opintojaksot, saapuvat vaihto-opiskelijat ja -opettajat sekä osallistuminen koulutusalan verkostoihin, seminaareihin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Sosiaali- ja terveysalalla on hyvät kansainväliset yhteydet ja opiskelijoita kannustetaan tekemään osa opinnoistaan ulkomailla opiskelijavaihtona. Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan osaksi opiskelijan opintoja ECTS-periaatteiden mukaisesti.

Kestävä kehitys

Sosiaalialan koulutusohjelmassa keskeisinä kestävän kehityksen ulottuvuuksina painottuvat sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Nämä sisältyvät luontevina sisällöllisinä osina opintokokonaisuuksiin. Sosiaalialan koulutusohjelmassa on tavoitteena tuottaa opiskelijalle kestävää kehitystä edistäviä metataitoja: ajattelun valmiuksia, tekemisen taitoja, olemisen taitoja sekä elämisen ja yhteisöllisyyden taitoja.  

SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA / Rakenne 2013 - 2014

Sosiaalipedagogisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto 210 op

Sosiaalipedagogisen aikuistyön suuntautumisvaihtoehto 210 op

  • No labels