Page tree
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Tuotteistaminen

 

Hyvät käytännöt OPH portaali, esim Ekami Työssäoppimisen ohjausmalli

Huippumallit käyttöön (pdf) esim. samanaikaisopettajuus (pdf) LOMAKEPOHJA  (docx)

OPH Hyvät käytännöt portaaliin tuotetaan yhteiset kaksi mallia (atto-integraatio ja 2+1 oppisopimus) vastaamala alla oleviin kysymyksiin ja keräämällä esimerkkejä erilaisista toteutuksissta (case-kuvauksia, kuvia, videoita, verkkosivuja)

KysymyksetAtto-integraatioEsimerkkejäMuuta huomioitavaa
Tiivistelmä

Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (1.8.2015 alkaen Yhteiset tutkinnon osat) tavoitteet saattavat jäädä opiskelijalle irrallisiksi, eikä hän saa niille tarttumapintaa ammattinsa työtehtäviin Tästä seuraa usein oppimisen motivaatio-ongelmia Atto-integraatiolla halutaan tuoda atto-opintojen osaamistavoitteet lähelle ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia, jolloin opiskelijalle muodostuu yhtenäinen kuva ammatin osaamisvaatimuksista Atto-tavoitteiden oppiminen on mielekästä, kun opiskelija pystyy liittämään sen suoraan oman ammattialansa työtehtäviin Samalla opiskelija saattaa myös havaita, että elinikäisen oppimisen kannalta hän tarvitsee myös niitä attojen osaamistavoitteista, jotka eivät suoraan kytkeydy hänen senhetkiseen työtehtäväänsä (Sari P, Esedu)

Attoaineiden integrointi ammatillisiin opintoihin toteutettiin merkonomien työvaltaisessa ryhmässä. Ammatillisiin opintoihin integroitiin pakollisia ja valinnaisia atto-aineita. Työvaltaisella ryhmällä oli jo ensimmäisenä vuonna työssäoppimista muista rinnakkaisryhmistä poiketen. (Heidi E, Salpaus)

  
Menetelmän kuvaus

Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien oppiminen ja opetus linkitetään entistä vahvemmin ammatillisen perustutkinnon työprosesseihin Opiskelija oppii atto-tavoitteiden mukaisia taitoja aidoissa työtilanteissa, jolloin oppimista tukee vahva yhteys tekemiseen Atto-integraatiota voidaan toteuttaa oppilaitoksen omissa työvaltaisissa oppimisympäristöissä tai työelämässä, myös perinteisemmät, luokkatilamaiset oppimisympäristöt soveltuvat integraation toteuttamiseen (Sari P, Esedu)

Atto-integraatiossa opetustilanteessa voi olla useampi opettaja samanaikaisesti Opettajat voivat olla atto-opettajia ja ammatillisia opettajia, mikä riippuu toteutustavasta. Tavallisin tilanne on luultavimmin se, että paikalla on samanaikaisesti atto-opettaja ja ammatillinen opettaja. Mikäli atto-opettaja haluaa käyttää itsenäisesti oppilaitoksen työvaltaisia oppimisympäristöjä, niin sekin on mahdollista. Tällöin on kuitenkin varmistuttava työturvallisuudesta ja muista määräyksistä. (Sari P, Esedu)

Integrointien aloittaminen

Atto-integraatiossa ammatillinen opettaja ja atto-opettaja aukilukevat opetussuunnitelman yhdessä opettamiensa tutkinnon osien osalta ja tarkastelevat miltä osin opetus voidaan luontevasti yhdistää. Opetussuunnitelman aukiluvun yhteydessä atto-opettaja tutustuu ammattillisen opettajan avustuksella alan työpaikkoihin yrityskäynneillä ja ammatillisten neuvottelukuntien kokouksissa. Opettajat suunnittelevat yhdessä opetuksen toteutuksen. He määrittelevät yhdessä ja erikseen opetettavat sisällöt ja valitut oppimisympäristöt. Tarkastelussa määritellään asiat jotka opiskellaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana ja asiat, joiden oppiminen tapahtuu muissa oppimisympäristöissä. (Sari H, Ekami)

Yhteissuunnittelussa tarkastellaan myös miltä osin kyseisen atto-aineen osaamisen arviointi voidaan sisällyttää luontevasti ammattiosaamisen näyttöön. Opettajat tekevät tarvittavat muutokset koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmiin ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmiin. (Sari H, Ekami)

Integraation aloittaminen

Syksyllä 2013 valittiin haastattelemalla ja toimintatapatestien avulla työvaltainen ryhmä. Uusi ryhmä perustettiin toisen periodin alussa, joka koettiin hankalaksi ryhmäytymisen kannalta. Opetettavat aineet ja sisällöt koottiin osaamiskarttaan, joka tehtiin yhteistyössä ammatillisten opettajien ja atto-opettajien kanssa. Atto-aineiden valikointi tehtiin ennalta ennen sisältöjen avaamista.

Työvaltainen ryhmä oli 2 päivää viikossa oppilaitoksessa ja 3 päivää työssäoppimassa ensimmäisen vuoden kolmannen ja neljännen periodin ajan. Tällöin opiskelijoilla oli oppilaitoksessa kontaktitunteja 8 h/päivä. Työssäoppien tapahtuviin asiakaspalvelun ja talouspalvelun tutkinnon osiin oli integroitu osia seuraavista atto-aineista: äidinkieli, englanti, ruotsi, matematiikka, kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto sekä sosiaalinen media. Oppimista ohjattiin monipuolisilla käytännöillä, esimerkiksi verkkoavusteisesti ja työssäoppimisen ohjauskäynneillä.

Syksyllä 2014 ryhmä perustettiin jo kouluun ilmoittautumisen yhteydessä; halukkuudesta osallistua työvaltaiseen ryhmään kysyttiin opiskelupaikan vastaanottamiskirjeessä. Tällöin ryhmä oli muodostunut heti opiskelun alkuvaiheessa, jolloin ryhmäytyminen alkoi heti. Myös tällä ryhmällä on työssäoppimista asiakaspalvelun ja talouspalvelun tutkinnon osissa peräkkäin 4 viikkoa marraskuussa 2014 ja 4 viikkoa maaliskuussa 2015. Integroivat atto-aineet olivat melkein samat. (Heidi E, Salpaus)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työvaltainen opintopolku, Salpaus

 

Osaamiskartta, Salpaus

 

 

 

 
Menetelmän soveltaminen

Atto-opettaja tutustuu tutkinnon perusteiden ammatillisiin tutkinnon osiin ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmiin etsien yhtymäkohtia tavoitteista ja ammattitaitovaatimuksista Tämän jälkeen atto-opettaja on yhteydessä ammatilliseen opettajaan ja he laativat yhteistyössä suunnitelmaa opetuksen toteuttamiseksi Suunnitelmasta ilmenee atto-opetuksessa käytettävät ammatin opetukseen liittyvät materiaalit ja niiden hyödyntäminen oppimisessa ja mahdollisesti arvioinnissa Suunnitelmassa opettajat sopivat yhteistyössä ajoituksen yhteisopettajuudelle, jolloin samaa aihealuetta voidaan käsitellä molemmista näkökulmista samanaikaisesti tai vaihtoehtoisesti atto-opettajalla on itsellään käytettävissä työvaltaisia oppimisympäristöjä (Sari P, Esedu)

Toteutettaessa osaamisperusteista koulutusta, koulutuksen järjestäjän ja opettajien tulee järjestää opetus siten, että asetetut osaamistavoitteet voidaan saavuttaa opiskelijan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Uusien tutkinnon perusteiden astuessa voimaan (1.8.2015 alkaen) ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa laadittaessa onkin hyvä tarkistaa ja varmistaa sen työelämälähtöisyys. Tarkistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota osaamisperusteisiin tutkinnon osan ja osan osien toteuttamiskuvauksiin. Tässä yhteydessä tarkastellaan yhteisten tutkinnon osien ja ammattillisten tutkinnon osien opiskelusisältöjen mielekästä integrointia osaksi laajempia työprosesseja. Integrointi lisää yhteisopettajuutta ja opettajien yhteistyötä opetuksen toteutuksessa. (Sari H., Ekami)

 

Opettajat (atto-opettajat ja ammatilliset) tutustuivat yhdessä tutkinnon perusteiden ammatillisiin tutkinnon osiin ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmiin etsien yhtymäkohtia tavoitteista ja ammattitaitovaatimuksista .Tämän jälkeen he laativat yhteistyössä suunnitelman oppimisen toteuttamiseksi (osaamiskartta).  Osaamiskartta toimii opiskelijan ja työpaikan apuna, sillä siihen on osaaminen avattu työtehtäviksi. (Heidi E, Salpaus)

 

 

 

Englanti autoalalla (Rouhiainen).pdf

Matemaattiset aineet atto-integrointi autoalalla Mörsky.pdf

Matemaattisten aineiden atto-integrointi autoalalla yhteenveto Mörsky.pdf

Atto-integraatio matemaattiset aineet Hotelli,-ravintola- ja cateringalalla ( Kuru).pdf

 

 
Käyttötarkoitus

Menetelmää käytetään perinteisesti yleissivistäväksi koetun osaamisen tuottamiseen osaksi käytännön tekemisen kautta ja entistä motivoivammissa oppimisympäristöissä (Sari P, Esedu)

Menetelmää hyödynnetään koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman laadinnassa ja tutkinnon osien toteuttamiskuvauksissa. (Sari H., Ekami)

Haluttiin mallintaa työvaltainen opintopolku kinesteettisille opiskelijoille.(Heidi E, Salpaus)

  
Kokemuksia menetelmästä

Atto-integraatiota on kokeiltu suhteellisen vähän aikaa ja vain osa aloista on ollut mukana Tähän asti saadut kokemukset ovat pääosin myönteisiä, mutta toki myös kehittämistarpeita löytyy Hyvät kokemukset liittyvät pääsääntöisesti opiskelijoiden motivaation lisääntymiseen, mikä parantaa oppimistuloksia Kehittämisen kohteiksi nousevat usean opettajan opetuksen ajoitus samaan ajankohtaan ja siitä syntyvä työnjakoon liittyvä epäselvyys Myös opiskelijoille menetelmä on uusi ja se vaatii heiltä entistä enemmän vastuun ottamista omasta oppimisestaan (Sari P, Esedu)

Atto-integraatioita on kokeiltu vuodesta 2012 alkaen kone- ja metalli-, auto- ja rakennusalalla. Ammatillisiin tutkinnon osiin on integroitu kone- ja metallialalla matematiikan, fysiikan ja kemian, englannin ja taiteen ja kulttuurin opetusta. Edellä mainittujen lisäksi rakennusalalla on integrointia tehty myös äidinkielen, liikunnan, terveystiedon ja ruotsin osalta. Kokemukset ovat pääosin myönteisiä, mutta kehitettävääkin löytyy. Hyviä kokemuksia on saatu seuraavissa asioissa: opiskelumotivaation lisääntyminen, oppimistulosten parantuminen, poissaolojen vähentyminen, opettajien keskinäisen yhteistyön ja työn suunnitelmallisuuden lisääntyminen, työskentelyilmapiirin parantuminen ja arvioinnin muuttuminen osaamisperusteisemmaksi.  Kehitettävää löytyy lukujärjestysten teosta, opettajien työnjaon suunnittelusta, aikatulujen yhteensovittamisesta, tuntien yhteissuunnittelusta ja toteutuksesta, uusien opettajien perehdyttämisestä ja tiedottamisesta. Menetelmä on uusi myös opettajille, tottuminen uudenlaiseen työskentelyyn edellyttää asennemuutosta ja rohkeutta astua ulos omalta mukavuusalueelta. (Sari H., Ekami)

Ensimmäinen kokeilu oli liian haasteellinen, koska aikataulu oli liian tiukka, integroitavia atto-aineita oli liian paljon eikä kaikkien attoaineiden sisältöjä löytynyt luontevasti työssäoppimispaikalta. Monia asioita pystyttiin kehittämään ensimmäisen vuoden kokemuksen perusteella.

Menetelmällä onnistuttiin mallintamaan työvaltainen polku, mutta se ei lyhentänyt opiskeluaikaa johtuen opintojen jaksottamisesta. Tämä kokeilu toimii hyvänä esimerkkinä, kun suunnitellaan osaamisperusteisia opetussuunnitelmia ja niiden toteutuksia. Jatkossa suunnittelussa on huomioitava opiskelijan oikeus yksilölliseen etenemiseen opinnoissa. Kokeilu osoitti, että tämäntyyppinen opiskelu vaatii opiskelijalta omatoimisuutta ja vastuullisuutta. (Heidi E, Salpaus)

Ruotsin kielen atto-integraation kokemuksia logistiikka-alalla (Siitari).pdf

Äidinkieli atto-integraation kokemuksia logistiikka-alalla (Latvala).pdf

 
Lisätiedot   
Menetelmän toteuttaja

Etelä-Savon ammattiopisto (osana Toplaaja-verkostoa)

Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (osana Toplaaja-verkostoa)

  
Kumppanitahot   
Yhteyshenkilö   
Kysymykset2+1 oppisopimusEsimerkkejäMuuta huomioitavaa
TiivistelmäTämä ns. 2+1 malli muuttui tässä hankkeessa OSA OPINNOISTA OPPISOPIMUKSELLA- malliksi (OOO). Opiskelijakohtaiset pilotit ovat olleet hyvin yksilöllisiä ja mahdollistaneet myös atto- aineiden integroinnin työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteydessä. Mallin toteuttaminen on lisännyt ja tiivistänyt yhteistyötä koulutustarkastajien ja muun opetushenkilöstön välillä. Eri toteutuksissa osaamisperusteisuus ja yksilölliset, joustavat opintopolut ovat olleet  lähtökohtana ja siten edesauttavat uusien tutkinnon perusteiden toimeenpanoa. Yleinen työmarkkinatilanne ja nopeat suhdannevaihtelut ovat vaikeuttaneet oppisopimusten solmimista. Toimintamalli on vakiintunut jo melko hyvin yhdeksi vaihtoehtoiseksi tavaksi suorittaa ammatillinen perustutkinto, mutta edelleen on valitettavasti ennakkoluuloja ja väärää tietoa mallin vaikuttavuudesta mm.rahoitukseen. Opiskelijoiden ohjauksen laatua ja reaaliaikaisuutta ovat parantaneet erilaiset mobiiliteknologian ja sosiaalisen median välineet. Kokonaisuudessaan yksilölliset opintopolut ovat parantaneet läpäisyä ja työllistymistä.   
Menetelmän kuvaus   
Menetelmän soveltaminen   
Käyttötarkoitus   
Kokemuksia menetelmästä

Hyviä kokemuksia
Osaamisperusteisen blogin hyödyntäminen oppimisen ohjaamisessa ja arvioinnissa sekä ammattitaitovaatimusten saavuttamisen varmistamisessa, sekä osaamisen osoittamisessa. Kustannustehokas ja reaaliaikainen ohjauksen väline. Mahdollistaa työssäoppimisen laadun parantamisen. Kolmikantaisuus toteutuu parhaimmillaan ei vain loppuarvioinnissa vaan reaaliaikaisesti.
Mahdollistaa aidosti yksilöllisen opintopolun. Oppisopimus-opiskelijat saavat parempaa ohjausta ja haastavampia työtehtäviä.Työnantaja sitoutuu koulutustehtävään. Työllistyminen paranee ja yleensä tutkinnon suorittaminen kokonaan varmistuu.

Haasteita

  • Tiedottamisen välineet ja osuvuus, tiedon vastaanotto ja siitä seuraavat toimenpiteet. Opiskelijan yksilöllisen opintopolun mahdollistamisen avainasemassa ovat opettajat ja opinto-ohjaajat. Eri toimijoiden roolien selkeyttäminen ja resurssointi.
  • Kaikkien osapuolten sitoutuminen opiskelijan yksilöllisen opintopolun toteutumiseen.
  • Yhteiset pelisäännöt oppisopimustoimijoiden ja muun opetushenkilöstön kesken
  • Rahoitusvaikutusten oikea ymmärtäminen, miten vaikuttaa oikeasti? Sisäinen "kilpailu" oppilaitoksen sisällä
  • Markkinointi pitäisi olla kaikkien niiden tehtävä, jotka ovat yhteydessä työelämän kanssa
  • Toisinaan koulutuksen järjestäjän omat asiakkaille suunnattuja palveluita tarjoavien yksiköiden toiminnot saattavat haitata yksilöllisten polujen toteutumista.

Kehittämisehdotuksia:

  • Koska uusia malleja ja käytäntöjä pitää kehittää, niin rahoittajan pitäisi sallia kokeiluissa joustavia menettelyjä.Ovatko kaikki vakiintuneet käytännöt lain edellyttämiä vai vaan vakiintuneita toimintatapoja?
  • 2+1 nimi on vakiintunut käytännöksi, mutta paljon erilaisia toteutuksia = osa opinnoista oppisopimuksella
  • lyhin oppisopimuksen pituus 4kk; vakiintunut toimintatavaksi, mutta ei lue missään laissa
  
Lisätiedot   
Menetelmän toteuttaja   
Kumppanitahot   
Yhteyshenkilö   
  • No labels