Skip to end of metadata
Go to start of metadata

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMA (ylempi AMK)

 Tutkinto
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen 90 op

Tutkintonimike
Fysioterapeutti (ylempi AMK), Sairaanhoitaja (ylempi AMK), Sosionomi (ylempi AMK), Terveydenhoitaja (ylempi AMK)

Laajuus
90 opintopistettä

Kesto
2 vuotta

KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITTEET

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yleiset osaamistavoitteet

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ammattikorkeakoulun perustutkinnon jälkeistä koulutusta, jonka yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle (Asetus 423/2005):
- työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten
- syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn
- valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen
- työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito
- kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet.

 Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osaamisperustaa ohjaavat myös Bolognan prosessissa luotu eurooppalainen tutkintojen ja osaamisen viitekehys (EQF) ja sen pohjalta laadittu vastaava kansallinen viitekehys (NQF).  Kansallisessa viitekehyksessä (NQF) kuvataan suomalaisten tutkintojen edellyttämää osaamista (oppimistuloksia) kahdeksalla tasolla, ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sijoittuvat tässä tasoon seitsemän (taso 7). Kansallisessa viitekehyksessä (NQF) on kuvattu seuraavat osaamistavoitteet ylemmille ammattikorkeakoulutukinnoille (taso 7)

 

TietoHallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikosituneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. Ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. 
 Työskentelytapa ja soveltaminen   Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja/tai innovaatiotoi-minnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja
 Vastuu,
johtaminen, yrittäjyys
 Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtä-vissä tai yrittäjänä.
Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja.
Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä.
 Arviointi Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Ky-kenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä.
Elinikäisen oppimisen avain-tiedot Valmius jatkuvaan oppimiseen.
Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle.
Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

 

Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen koulutusohjelman osaamistavoitteet

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan asiantuntevaa sosiaali- ja terveysalan johtamista palvelujärjestelmän suunnittelua, kehittämistä, päätöksentekoa ja toiminnan vaikuttavuuden arviointia varten.  Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -koulutusohjelma vastaa osaltaan tähän haasteeseen. Koulutusohjelman tavoitteena on, että tut-kinnon suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet asiantuntija-, kehittämis- ja esimiestehtäviin sosiaali- ja terveysalalla.

PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT
Oppimisnäkemys
Koulutusohjelman pedagogisena lähestymistapana painottuu sosiokonstruktivistinen oppimiskäsi-tys. Tietoa ei siis voi sellaisenaan siirtää, vaan yksilö ja häntä ympäröivä sosiaalinen yhteisö rakentavat tietoa ja tietämistä yhdessä. Oppimisessa on keskeistä aiemman ja uuden tiedon rakentaminen uudeksi, mielekkääksi tieto- ja taitorakenteeksi. Oppiminen rakentuu oppijalla olemassa olevan tiedon, työssä hankitun asiantuntijuuden ja elämänkokemuksen pohjalle. Oppimisen lähtökohtana ovat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja koulutusohjelmakohtaiset osaamistavoitteet, jotka määrittävät sen, mitä opiskelijan tulisi tietää, ymmärtää ja pystyä tekemään oppimisprosessin päätteeksi (tiedot, taidot, pätevyys). Opiskelijan oppiminen, tieto ja taito rakentuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa opiskelutovereiden ja opettajien kanssa. Opiskelija tarvitsee sosiaalisen verkoston tukea saavuttaakseen osaamistavoitteet.  Oppiminen on vahvasti sidoksissa myös työelämään ja keskeistä onkin työn ja oppimisen kytkeytyminen toisiinsa. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt ovat työelämälähtöisiä tutkimuksellisia kehittämishankkeita, joissa opiskelija oppii laaja-alaista ja moniammatillista kehittämisprosessien hallintaa. 
Oppijalähtöisyys
Oppimisen kannalta on keskeistä opiskelijan aktiivisuus oppijana ja tiedon luojana. Oppiminen nähdään aktiivisena, kokeilevana ja kehittävänä toimintana, jolloin opiskelija konstruoi todellisuutta sosiaalisessa ympäristössä. Koulutuksessa vahvistetaan oppijan oman toiminnan reflektointia ja tuetaan yksilötasolla tapahtuvaa oppimista, oman toiminnan kehittämistä ja arviointia. Osallistuessaan yhteiseen oppimisprosessiin opiskelija vastaa osaltaan myös muiden oppimisesta. Sosiokonstruktivistisessa ajattelussa opettaja on oppimisen mahdollistaja. Opiskelijan oppimisprosessin aikana opettaja toimii oppijan tukena ja ohjaajana.
Monimuoto-opiskelu
Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, joka tarkoittaa lähiopiskelun, ohjauksen, itsenäisen opiskelun ja etäopiskelun yhdistämistä. Opetuksessa hyödynnetään itsenäistä opiskelua, verkko-opiskelua, seminaari- ja pienryhmätyöskentelyä. Opiskelijat tapaavat toisiaan myös lähijaksojen välillä, tutustuvat toinen toistensa työympäristöihin ja asiantuntijuuksiin sekä työstävät lähijaksoilla annettuja oppimistehtäviä. Oppiminen toteutuu yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen vuoropuheluna. Koulutus koostuu yhteisistä lähiopiskelupäivistä (2 – 4 pv/kk) sisältäen asiantuntijaluentoja, pienryhmä- ja yksilötyöskentelyä, vertaisarviointia sekä yksilö- ja ryhmäohjausta. Opinnäytetyönä toteutettavan kehittämishankkeen ohjaukseen osallistuvat opinnäytetyöprosessin keskeiset toimijat (opettajaohjaaja ja työelämämentori) opiskelijan tukena.
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)
Opiskelija laatii opintojen alkuvaiheessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS), jonka avulla hän yhdistää aiemmin hankittua osaamistaan opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin. HOPSia tarkennetaan opintojen edetessä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnus-taminen henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa toteutuu Lahden ammattikorkeakoulun käytänteiden mukaisesti. Hyväksi lukemisen lähtökohtana on opintojakson tavoitteita vastaava osaaminen. Opinnoissa hyväksi luetaan ylempään korkeakoulututkintoon tähtääviä korkeakouluopintoja tai vastaavia koulutusohjelmaan liittyviä opintoja. Eri opintojaksoilla on nimetyt opettajat, jotka vastaavat kyseisen opintojakson hyväksi lukemisista.

  • No labels