Page tree
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

LIIKETALOUDEN ALAN KOULUTUS, PALVELULIIKETOIMINTA

Tutkinto: Liiketalouden alan ammattikorkeakoulututkinto
Tutkintonimike: Tradenomi AMK, palveluliiketoiminta
Laajuus: 210 opintopistettä
Kesto: 3,5 vuotta

 

Oppimiskäsitys LAMKissa

Lahden ammattikorkeakoulussa oppiminen pohjautuu yhteisiin arvoihin, jotka ovat luottamus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, toisen ihmisen arvostaminen ja uudistuminen. Oppiminen lähtee opiskelijan arvostuksesta ja yhdessä tekemisestä. Myös tietokäsitys ohjaa oppimista ja opettamista. LAMKissa tieto nähdään alati muuttuvana ja kehittyvänä, kriittisesti analysoitavana yhteisöllisen toiminnan tuloksena.

Monialaisuus ja moniammatillinen yhdessä tekeminen luo mahdollisuuden uusille ideoille ja uudenlaiselle oppimiselle. Oppiminen on yhteisöllistä ja vuorovaikutteista tiedon rakentamista, joka tukee opiskelijan kehittymistä itsenäiseksi ja vastuulliseksi oman alansa asiantuntijaksi.

Opintojen aikana opiskelijalle tarjoutuu erilaisia oppimisympäristöjä, joissa sekä teoria että käytäntö liittyvät yhteen ja jossa opetus, ohjaus ja arviointi tukevat oppimista. Erilaiset projektit sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet tarjoavat opiskelijalle suoran kontaktin työelämään, jolloin tietoa rakennetaan, sovelletaan ja arvioidaan yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelämäedustajan kanssa moderneja työmenetelmiä ja -välineitä soveltaen. Yrittäjämäistä työotetta tuetaan ja opintojen aikana on mahdollista perehtyä ja saada valmiuksia myös yrittäjyyteen. Lahden ammattikorkeakoulussa oppimisen ja osaamisen kehittymisen linjaukset kuvataan pedagogisessa strategiassa.

Opiskelijana LAMKissa

Opiskelijan laadukas opiskelu- ja oppimisprosessi on ammattikorkeakoululle tärkeä asia. Lahden ammattikorkeakoulussa jokaisella opiskelijalla tulee olla oikeus oppia ja kehittyä ammatillisesti henkilökohtaiset lähtökohdat, elämäntilanne ja persoonallisuus huomioon ottaen. Opiskelijan on hyvä tunnistaa oma oppimistyylinsä, jotta sitä kehittämällä ja monipuolistamalla voisi saada parhaan hyödyn oppimistilanteista.

Ammattikorkeakoulun opiskelijalta edellytetään itsenäistä ja vastuullista otetta omasta oppimisestaan sekä aktiivista vuorovaikutusta yhteisönsä kanssa. Opiskelu tapahtuu usein erilaisissa ryhmissä, joissa opitaan samalla tiimityötaitoja. Tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä aidoissa työtilanteissa opitaan innovatiivisuutta, luovuutta, kriittistä ajattelua ja yhteisöllistä ongelman ratkaisua. Oppiminen on oivaltamisen iloa, uteliaisuutta ja avointa suhtautumista uusiin asioihin.

Opettajuus LAMKissa

Opettaja on opiskelijan innostaja ja tuki, jonka tehtävänä on johtaa opiskelijan oppimisprosessia ja asiantuntijaksi kehittymistä. Opettajan osaaminen on moniulotteista. Siihen kuuluu pedagogisen ja oman ammattialan osaamisen lisäksi vahva eettinen osaaminen, rohkea pedagoginen toiminta, kyky toimia moniammatillisen työyhteisön jäsenenä, taito työskennellä organisaation erilaisissa tehtävissä, kehittämisosaaminen ja kyky toimia monikulttuurisissa tilanteissa.

LAMKissa korostetaan tutkivaa ja kehittävää työotetta. Se on perusta jatkuvalle uuden tiedon, taidon ja hyvien käytänteiden levittämiselle. Opettaja tutkii ja kehittää yhdessä opiskelijan kanssa työelämäosaamista. Opettaja osallistuu konferensseihin ja tuottaa artikkeleita ja julkaisuja sekä ammatillisiin että tieteellisiin julkaisuihin ja muille foorumeille. Uuden tiedon luomisella voidaankin ratkoa työelämästä nousevia kvalifikaatiovaatimuksia eli uusia osaamistarpeita. Keskeistä opettajuudessa on pedagogisen ja oman alansa asiantuntijuuden lisäksi tulevaisuuden tekeminen yhdessä erilaisten verkostojen kanssa.

Opintojen ja oppimisen ohjaus

Ammatillisen asiantuntijuuden kasvua sekä ammatti-identiteetin etsimistä ja vahvistumista voi oppia erilaisissa tilanteissa ja eri tavoin. Tätä prosessia tuetaan kokonaisvaltaisella ohjauksella. Opintojen ja oppimisen ohjaus on pedagogisen ja muun tuen antamista opiskelijoille.

Tavoitteena on opiskelutaitojen parantaminen ja opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen. Ohjaus alkaa opintoihin haettaessa ja kestää opintojen ajan. Ohjaus muuttuu vähitellen uraohjaukseksi opintojen loppuvaiheessa ja alumnitoiminnaksi opiskelijan valmistuttua. Ohjausprosessissa tuetaan erilaisia oppijoita, opiskelu- ja työelämätaitojen kehittämistä ja elinikäistä oppimista. Opiskelijaa ohjataan oppijan polun eri vaiheissa.

Ohjausta toteutetaan mm. tutortoiminnan avulla. Tutoroinnilla ymmärretään opettajan ja opiskelijan välistä yhteistyötä. Sillä edistetään oppimista ja opiskelijan itsenäistä oppimisprosessin hallintaa sekä oppimisyhteisöön integroitumista. Lahden ammattikorkeakoulussa toteutetaan sekä opettaja- että opiskelijatutorointia eli vertaistutorointia. Lisäksi ohjaukseen osallistuu koko henkilökunta kukin omalla, kehittyvällä asiantuntemuksellaan.

Oppimisympäristöt

Lahden ammattikorkeakoulun monialaisen ja vuorovaikutteisen oppimisympäristön tarkoituksena on edistää opiskelijan oppimista ja ammatillisen asiantuntijuuden kasvua. Projektioppimisen, kontaktiverkostojen ja teknologisten ratkaisujen avulla oppimisympäristö laajenee yrityksistä ja julkisen sektorin toimijoista koostuvaksi yhteistyöverkostoksi, jonka tuella merkittävä osa oppimisesta tapahtuu. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet toimivat monialaisina oppimisympäristöinä, joissa opiskelija ratkoo aitoja työelämän ongelmia ja verkottuu erilaisten toimijoiden kanssa. Oppimisympäristöjä kehitetään jatkuvasti yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppimisympäristö on myös LAMKin opettajille oppimisen ja oman osaamisen kehittämisen ympäristö.

Oppiminen on oppilaitosrajoista ja ajasta riippumatonta. Toimijoiden, opetuksessa hyödynnettävien menetelmien, materiaalien, tilojen ja teknologioiden sekä aitojen työelämän tilanteiden muodostama kokonaisvaltainen toimintaympäristö tukee opiskelijaa oman osaamisen kehittämisessä ja näkyväksi tekemisessä. LAMKin, HAMKin ja Laurea-ammattikorkeakoulun strateginen liittouma (FUAS) laajentaa opiskelijoiden oppimisympäristöjä ja opiskelumahdollisuuksia entisestään.

Tulevaisuudessa Lahden ammattikorkeakoulun toiminta keskitetään Niemen kampukselle, johon rakennetaan innovaatiokeskittymä. Lahden alueen innovaatiokeskittymä tarjoaa autenttiset kehittämis- ja oppimisympäristöt, joihin otetaan mukaan alueelliset toimijat ja kansainväliset kumppanit.

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Arviointi ohjaa opiskelijaa tavoitteelliseen ja elinikäiseen oppimiseen. Arvioinnilla tuetaan opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kasvun prosessia. Arviointi perustuu osaamisperustaiseen arviointiin, jolloin opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa opintojakson tavoitteisiin ja arviointikriteereihin, jotka on kuvattu opetussuunnitelmassa. Arviointimenetelmät valitaan siten, että niiden avulla voidaan mahdollisimman hyvin toteuttaa osaamisen arviointia.

Opettajan arviointiosaamisen lisäksi arvioinnissa voidaan hyödyntää opiskelijoiden tekemiä itse- ja vertaisarviointeja sekä työelämän edustajan arvioita. Opiskelijalla on mahdollisuus myös aiemmin tai muualla hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (AHOT). Arvioinnin avulla opiskelija voi seurata oman osaamisensa ja omien tavoitteidensa kehittymistä suhteessa ammatin asettamiin kompetenssivaatimuksiin. Opiskelija oppii sekä oman oppimisen että toisen oppimisen ja osaamisen arviointia. Korkeakoulumaiset näytöt ovat osa arviointitoimintaa tulevaisuuden korkeakouluissa.

Lahden ammattikorkeakoulussa osaamisen arviointi tunnistetaan opintojaksotasolla. Arvioinnin kohteet ja menetelmät sekä arviointikriteerit on kuvattu opintojaksojen toteutussuunnitelmissa. Opintojaksot arvioidaan numeerisesti asteikolla 1 – 5, jolloin hyväksyttyyn vaaditaan vähintään yksi. Hyväksytty/hylätty -periaatteella arvioiduissa opintojaksoissa hyväksytty määritellään toteutussuunnitelmassa asetettujen arviointikriteerien mukaisesti.

Arvioinnissa hyödynnetään ns. arviointikehikkoa. AMK-tutkintojen yhteisessä arviointikehikossa osaaminen on kuvattu tasoille 1, 3 ja 5. Arviointikehikossa osaamisen arvioinnissa korostuu kolme näkökulmaa:  

  • tiedollinen osaaminen ja tiedonhaku
  • taidollinen osaaminen
  • vastuullisuus sekä ryhmä- ja johtamisosaaminen

Opiskelijan työmäärää kuvataan eurooppalaisen mitoitusjärjestelmän mukaan opintopisteinä. Yhden lukuvuoden aikana opiskelija suorittaa 60 opintopistettä. Työmäärällisesti yksi opintopiste vastaa 27 tuntia opiskelijan työtä. Viiden opintopisteen laajuinen opintojakso vastaa noin 133 tuntia. 15 opintopisteen laajuinen moduuli on kuormittavuudeltaan n. 400 opiskelijan työtuntia.

Opetussuunnitelman tausta ja rakenne

Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen muodostuminen ja sen strategiset tavoitteet ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Koulutuksen rakenteilla, opetussuunnitelmissa kuvattujen osaamisten ja osaamistavoitteiden määrittelyiden yhtenäistämisellä tavoitellaan kansainvälisen liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana niin korkeakoulujen sisällä ja välillä kuin myös opintojen jälkeen työelämässä sekä pyritään mahdollistamaan elinikäinen oppiminen.

Lahden ammattikorkeakoulun tutkinnot vastaavat eurooppalaisen ja kansallisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework EQF, National Qualifications Framework NQF) mukaista osaamista. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 6. Lisätietoa EQF-viitekehyksestä: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhamina-prosessi/Eurooppalainen_tutkintojen_ja_osaamisen_viitekehys_xEQFx.html.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

  1. laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä;
  2. valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä;
  3. edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen;
  4. riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Tutkintojen tuottama osaaminen määritetään osaamistavoitteiden (learning outcome) kautta tietoina (knowledge), taitoina (skills) ja pätevyyksinä (competence). Osaamistavoitteilla tarkoitetaan kuvausta opiskelijan tavoitellusta oppimistuloksesta.

Opetussuunnitelman osaamiskokonaisuuksien ja opintojaksojen tavoitteisiin on sisällytetty alakohtaisten ammatillisten kompetenssien lisäksi kaikille ammattikorkeakoulututkinnoille yhteiset kompetenssit.

Kaikille yhteiset osaamisalueet ammattikorkeakoulututkinnoissa on kuvattu alla olevassa taulukossa (ks. Taulukko 1).

Taulukko 1. Ammattikorkeakoulututkintojen yhteiset osaamisalueet eli kompetenssit.

OSAAMISALUEOSAAMISEN KUVAUS
OPPIMISEN TAIDOT

- osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan
- osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti
- kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta

EETTINEN OSAAMINEN

- kykenee ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista
- osaa toimia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti
- osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon työskentelyssään
- osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita
- osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita
- kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin perustuen

TYÖYHTEISÖOSAAMINEN

- osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää yhteisön hyvinvointia
- osaa toimia työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
- osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oman alansa tehtävissä
- kykenee luomaan henkilökohtaisia työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa
- osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa
- kykenee työn johtamiseen ja itsenäiseen työskentelyyn asiantuntijatehtävissä
- omaa valmiuksia yrittäjyyteen

INNOVAATIO-OSAAMINEN

- kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen
- osaa työskennellä projekteissa
- osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja menetelmiä
- osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja

KANSAINVÄLISTYMISOSAAMINEN

- omaa alansa työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan kielitaidon
- kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön
- osaa ottaa työssään huomioon alansa kansainvälisyys-kehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia

Yhteisten kompetenssien tärkeys ja painotus vaihtelevat eri tutkinnoissa. Siksi ne yhdistetään saumattomasti  alakohtaisiin kompetensseihin sisällöllisten, pedagogisten ja oppimisympäristöihin liittyvien ratkaisujen avulla.

Opiskelun kansainvälisyys

Kansainvälinen osaaminen on oleellinen osa ammattitaitoa. Kansainvälistä kokemusta arvostetaan työmarkkinoilla, jossa korostuvat kielitaito, valmiudet kohdata erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä ja kyky työskennellä monikulttuurisessa ympäristössä. Opiskelijoiden kansainvälisten valmiuksien kehittymistä tuetaan koulutuksessa monin eri tavoin.

Kansainvälistymisen tärkeimpiä muotoja ovat eri vaihto-ohjelmien kautta toteutuvat opiskelijavaihdot ja harjoittelut ulkomaille, intensiivikurssit, vieraskieliset opintojaksot, saapuvat vaihto-opiskelijat ja -opettajat sekä osallistuminen koulutusalan verkostoihin, seminaareihin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Lahden ammattikorkeakoululla on hyvät kansainväliset yhteydet, ja opiskelijoita kannustetaan tekemään osa opinnoistaan ulkomailla opiskelijavaihtona. Ulkomailla suoritetut opinnot liitetään osaksi opiskelijan opintoja ECTS-periaatteiden mukaisesti. FUAS-yhteistyössä on laadittu kansainvälisille opiskelijoille opiskelun ja oppimisen ohjauksen malli.

Opetussuunnitelmien laadun arviointi ja kehittäminen

Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien toteutumista arvioidaan osana pedagogisen strategian ja Lahden ammattikorkeakoulun strategian seurantaa. LAMKin strategiassa on määritelty keskeisimmät opetuksen ja osaamisen kehittämisen tavoitteet ja mittarit. Arviointeja ovat mm. opintojaksopalautteet, koulutuksen laatupalautteet, opetussuunnitelmien ja koulutusalojen/ yksiköiden itsearvioinnit sekä eri alojen pedagogiset katselmukset osana vuosisuunnitteluprosessia.

LAMKin tasolla järjestetään vuosittain arviointi- ja kehittämisfoorumeita strategisesti tärkeistä teemoista. Valmistuneiden opiskelijoiden palautetta kerätään sijoittumisseurannan (vuosi valmistumisesta) ja uraseurannan (5 vuotta valmistumisesta) avulla.

 

PALVELULIIKETOIMINNAN TRADENOMIKOULUTUS

Tradenomilla on valmistuessaan liiketalouden alan tiedot ja taidot. Palveluliiketoiminnan tradenomilla on hyvä käsitys palveluliiketoiminnan yleis- ja erityispiirteistä. Hän hallitsee alaansa tuloksellisesti sekä lukujen että työntekijöiden osaamispotentiaalin osalta. Opiskelijan monikulttuurisuusosaaminen karttuu opinnoissa ulkomaisiin asiakkaisiin tutustumalla tai perehtymällä vieraisiin kulttuureihin kotikansainvälisyyden, opiskelijavaihdon tai kansainvälisen harjoittelun myötä.

Palveluliiketoiminnan tradenomeilla laaja-alaiseen yritystaloudelliseen osaamiseen yhdistyvät palveluosaaminen, palveluiden kehittämisosaaminen ja teknologiaosaaminen. Palveluliiketoiminnan tradenomi osaa johtaa asiakaskokemusta. Hän osaa suunnitella ja toteuttaa asiakaslähtöistä, vastuullista ja innovatiivista liiketoimintaa. Tämä koulutus antaa valmiudet siihen, kuinka palveluista tehdään bisnestä.

 

 

Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutuksen ydinosaaminen muodostuu palvelusektorin liiketoimintaosaamisessa laaja-alaisesti, dynaamisesti ja kehittäen. Ydinosaaminen (150 op) koostuu perusopinnoista, jotka valmentavat opiskelijaa ammatilliseen kehittymiseen. Ne antavat selkeän kuvan liiketoimintaosaamisesta sekä palveluiden erityispiirteistä, palvelutyöstä käytännössä ja palvelusta toimintatapana. Ydinosaamiseen kuuluvat ammattilliset opinnot, jotka laajentavat opiskelijan osaamista alan toimijana sekä näkemystä palveluista toimialana, palveluiden kehittämisestä, arvon luomisesta yhdessä asiakkaan kanssa sekä palveluyrityksistä, mutta myös moninaisista palveluverkostoista.

 

Taulukko 2. Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutuksen opintojen rakenne ydinosaamisena ja täydentävänä osaamisena.

Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutus
OpinnotLaajuus
YDINOSAAMINEN150 op
Perusopinnot60 op
Ammatilliset opinnot45 op
Harjoittelu30 op
Opinnäytetyö15 op
TÄYDENTÄVÄ OSAAMINEN60 op
Vapaasti valittavat opinnot15 op
Ammatilliset opinnot45 op
Yhteensä 210 op


Palveluliiketoiminnan ammattiopinnoissa on seitsemän pakollista moduulia (à 15 op). Lisäksi opiskelija valitsee täydentävään osaamiseen itselleen sopivimmat opinnot Lahden ammattikorkeakoulusta, FUAS-tarjonnasta, vaihtokouluista ulkomailta tai verkko-opinnoista muista korkeakouluista. Opinnoissa korostuvat palvelukokonaisuuksien hallinta sekä liikeideoiden kehittävä ja pitkäjänteistä kilpailukykyä ylläpitävä osaaminen. Opintoihin sisältyvät myös yrittäjyys ja innovatiiviseen palveluliiketoimintaan liittyvät asiat.

Palvelualan toimintaympäristö

Palvelusektorilla on huomattava kasvupotentiaali. Samanaikaisesti sektorilla on jatkuvia kehittämistarpeita ja osaamisen päivittämismahdollisuuksia. Palvelusektorin kasvu perustuu mm. trendeihin, yritysten kehittämishaasteisiin, korkeampaan varallisuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Palvelualalla tarkoitetaan kaupan ja palveluiden (mm. matkailu-, majoitus-,  ravintola- ja ohjelmapalvelut), liike-elämän palveluiden sekä teollisuuden palveluiden, 3. sektorin ja julkisten palveluiden sektoreita (ks. Kuvio 1 alla). Länsimaissa palvelusektori muodostaa jopa 80 prosenttia maiden kokonaistuotannosta. Erityisiä tulevaisuuden haasteita ovat palveluiden tuottavuuden ja jalostusarvon kasvattaminen, digitalisaation mahdollisuudet sekä aineettoman lisäarvon luominen asiakkaalle. Nämä edellyttävät palveluliiketoiminnan osaamista: parempaa palvelua, parempia palveluita, innovatiivisempia palvelukonsepteja ja uusia liiketoimintamalleja.

Palveluosaamista tarvitaan toimitusketjujen eri vaiheissa, niin kuluttaja- ja yritysmarkkinoilla kuin julkisella ja kolmannella sektorilla. Hyvä asiakaspalvelu, henkilökohtaiset palvelukokemukset ja sujuvat palveluprosessit ovat avainasemassa kilpailukyvyn, kannattavuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Asiakkaan huomioiminen, palvelu- ja myyntihenkisyys sekä palveluiden kehittäminen ovat tärkeitä osaamisalueita.
  

 

Kuvio 1. Palvelusektori luo arvoa asiakkaille.

Kuvaus asiantuntijuudesta palvelusektorilla

Palveluiden markkinat ovat kansainväliset, ja teknologian hyödyntäminen on kilpailutekijä. Asiakkaat arvostavat henkilökohtaisia kokemuksia, arvokkaita elämyksiä. Tarvitaan uutta osaamista, jossa yhdistyvät henkilökohtainen palvelu, monikulttuuriset verkostot, teknologian hyödyntäminen, vastuullisuus, palveluiden käyttäjän ja asiakkaan huomioiminen, ennakoiva ja kehittävä työskentely, uusien palvelukonseptien suunnitteleminen ja asiakaskokemuksen johtaminen. Liiketoiminnassa korostuu kyky luoda arvoa asiakkaille. Palveluissa, palvelukohtaamisissa ja palveluyrityksissä kaivataan kehittämistyötä, ideointia ja uudistamista.

Palveluliiketoiminnan tradenomi on palveluliiketoiminnan osaaja, joka tekee aineettomuudesta liiketoimintaa ja luo arvoa yhdessä eri toimijoiden kanssa. Hän osaa johtaa asiakaskokemuksia kokonaisvaltaisesti. Hän kykenee havainnollistamaan ja ennakoimaan – tekemään näkyväksi – ratkaisuja ongelmiin, jotka ovat vasta tulossa. Hän tarttuu rohkeasti uusiin haasteisiin. Hän tunnistaa palveluiden käyttäjien muuttuvia tarpeita, toimii kansainvälisissä verkostoissa ja toimii tuottavasti, kannattavasti ja luovasti. Hän on tottunut myös oppimaan uutta yhdessä muiden kanssa, spontaanisti ja kokeillen.

PALVELULIIKETOIMINNAN OPINTOJEN OSAAMISTAVOITTEET

Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutuksessa kehitetään liiketoimintaosaamista, kielitaitoa ja kansainvälisyysosaamista. Opiskelija kehittää osaamistaan kokonaisuuksien hallinnassa. Opiskelijaa kannustetaan vaihtoehtoisia opintopolkuja tarjoamalla vahvistamaan sekä monialaista osaamistaan että erityisosaamistaan. Palveluliiketoiminnan opintojen tavoitteena on tukea opiskelijan ammatillista kasvua alan tulevaksi ammattilaiseksi. Opintojen sisältö perustuu yleisiin työelämätaitoihin sekä palvelualan ja liiketalouden alan valtakunnallisesti määriteltyihin ammatillisiin vaatimuksiin. Uuden tradenomikoulutuksen vahvuuksina ovat työpainotteinen opiskelu, teorian ja käytännön mielekäs ja monimuotoinen yhdistäminen projektimaisissa toteutuksissa, yhdessä oppiminen sekä eri toimijat ja näkökulmat huomioiva, kokonaisvaltainen kehittäminen.

Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutuksen tavoite on palvelualan osaamisen ja kehittämisen vahvistaminen Lahden seudulla ja lähialueilla. Opiskelijat sijoittuvat itselleen soveltuviin tehtäviin. Opiskelijat ovat ensimmäisenä vuonna neljässä työyhteisössä syys-huhtikuun aikana. Tällä pyritään joustavoittamaan työelämään siirtymistä ja tukemaan sopivan harjoittelupaikan löytymistä. Työpainotteinen opiskelu vahvistaa opiskelijan osaamista, vastuuntuntoisuutta ja rohkeutta uudistaa työelämää. 

Opiskelijan polku palvelutradenomiksi on kolmiportainen. Palvelun ja kaupan alasta annetaan monipuolinen kuva ensimmäisenä vuonna, mm. julkiset palvelut, teollisuuden palvelut, kolmas sektori sekä kauppa ja palvelut. Toisena vuonna opiskelija profiloituu oman suunnitelmansa mukaan hankkien kansainvälistä ja täsmentyvän palvelusektorin osaamista. Toisena vuonna korostuu myös muun muassa projektioppiminen, jolloin opiskelija pääsee hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa työelämäläheisessä kehittämistyössä. Kehittämiskyvykkyyden lisääminen ja laajat kokonaisuudet, joissa palvelutoimintojen eri osa-alueet huomioidaan (talous, ympäristö, sosiaalinen, kulttuurinen) esim. monipuolisissa kehittämisprojekteissa, ovat ajankohtaisia kolmantena vuonna. Opinnoissa hyödynnetään teknologiaa, pelillisyyttä sekä laajempia kehittämiskokonaisuuksia ja strategista ongelmanratkaisemista. Kokonaisuutena opiskelijan osaaminen kehittyy alla olevan yhteenvedon mukaisesti. PAL-opinnot rakentuvat alla olevan kuvion tapaan (ks. Kuvio 2).

1. Ydinosaamisen kehittymisen aikana opiskelija osaa
• huomioida palveluun liittyvät erityispiirteet käytännön työtehtävissä 
• ottaa huomioon liiketoiminnan reunaehdot, perusperiaatteet ja välineet organisaatioissa
• selvittää ja täyttää asiakkaiden tarpeita 
• luoda verkostoja palvelusektorin edustajiin
• hyödyntää toiminnassaan yleisiä työelämätaitoja 

2. Ammattiset opinnot syvenevät ja opiskelija hankkii täydentävää osaamista. Opiskelija osaa
• tuottaa ja toteuttaa kannattavia ja vastuullisia palveluita
• kehittää ja myydä asiakaslähtöisiä palveluita 
työskennellä monikulttuurisissa yhteisöissä
• hyödyntää syvällisemmin ammatillisia taitojaa ja tietojaan
• soveltaa oppimaansa työelämän ongelmien ratkaisemisessa 
• ennakoida asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksia

 3.Ydinosaaminen ja täydentävä osaaminen kehittyy. Opiskelija osaa
• toimia palveluyrityksessä vastuullisesti eri osa-alueet huomioiden
• perustella ja arvioida ratkaisujaan palveluliiketoiminnan suunnittelussa ja organisoimisessa
• soveltaa oppimaansa palveluliiketoiminnan prosessien johtamisessa ja kehittämisessä
• suunnitella ja toteuttaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa
• tehdä varteenotettavia ehdotuksia palveluliiketoiminnan kehittämiseksi ja työelämän uudistamisessa

 

 Kuvio 2. Palveluliiketoiminnan OPS ja opintojen rakenne pähkinänkuoressa.


OSAAMISALUEET ELI KOMPETENSSIT

Yhteiset kompetenssit luovat pohjan asiantuntijuuden kehittymiselle, yhteistyölle ja työelämässä toimimiselle. Yhteiset kompetenssit ammattikorkeakoulututkinnoissa ovat viisi ensimmäistä ja viisi tradenomin erikoisosaamista (subject spesific competences). Kukin opiskelija voi luoda oman henkilökohtaisen osaamiskokonaisuutensa täydentävillä moduuleilla. Palveluliiketoiminnan erikoisosaaminen ja kaikille AMK-tutkinnoille yhteiset kompetenssit on kuvattu alla olevassa taulukossa (ks. Taulukko 3). Tarkemmin erikoisosaaminen on kuvattu alempana Taulukossa 4.

Taulukko 3. Palveluliiketoiminnan erikoisosaaminen ja yhteiset kompetenssit.

ErikoisosaaminenYhteiset kompetenssit
Liiketalouden osaaminenOppimisen taidot
Palvelujen tuottaminen ja myyntiEettinen osaaminen
Toimintaympäristön tuntemusTyöyhteisöosaaminen
Verkosto/kumppanuusosaaminenInnovaatio-osaaminen
Palvelualan päivittäisjohtaminen, palveluyrittäjyysKansainvälistymisosaaminen


Oppimisen taidot
kuvaavat oman osaamisen arviointia ja kehittämistä, tiedonhankintaa ja sen kriittistä arviointia sekä vastuunottoa ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta. Eettinen osaaminen kuvaa omaa vastuullisuutta, ammattieettistä toimintaa, erilaisuuden huomioimista, tasa-arvoisuutta, kestävän kehityksen huomioon ottamista ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Työyhteisöosaaminen kuvaa toimintaa työyhteisössä ja yhteisön hyvinvoinnin edistämistä, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä, toimintaa verkostoissa, päätöksenteko-, johtamis- ja yrittäjyystaitoja sekä kykyä toimia asiantuntijana.

Innovaatio-osaaminen kuvaa ongelmanratkaisukykyä, työskentelyä projekteissa, tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamista sekä kestävien ratkaisujen etsimistä. Kansainvälistymisosaaminen kuvaa kielitaitoa, taitoja toimia monikulttuurisessa yhteistyössä sekä kansainvälisen tilanteen huomioonottamista.

Liiketalouden osaamisessa yhdistyvät taloushallinnon osaaminen, organisaation rakenteet, ydinprosessit, johtaminen ja johtajuus, sekä asiakaslähtöinen toimintatapa. Taloushallinnon osaamisessa korostuu liiketoimintamallien tuntemus ja kyky suunnitella ja toteuttaa laskentatoimenpiteitä ja arvioida niiden vaikutuksia. Johtamisessa on tärkeätä niin organisointi ja osaamisen johtaminen kuin itsensä johtaminen.  

Palvelujen tuottaminen ja myynti sisältää tuotteiden suunnittelu- ja myyntitaidot, palveluosaamisen ja tuotetuntemuksen, asiakasryhmien tuntemuksen ja asiakastiedon hallinnan. Lisäksi prosessi-, konseptointi- ja tuotteistamisosaaminen sekä lainsäädäntö ja kannattavuuden hallinta ovat keskeisiä osaamisen alueita.

Toimintaympäristön ja toimijoiden tuntemus antaa kyvyn kehittää alueellisia vahvuuksia ja parantaa alueellista vaikuttavuutta toimialalla. Lisäksi kyky kansainväliseen toimintaan ja ennakoivan tiedon käyttö parantavat osaamista työtehtävissä. Sähköinen liiketoiminta kuuluu osaamiskokonaisuuteen. Verkosto-osaamisen kuuluu sidosryhmäsuhteet, suhdemarkkinointi sekä kyky monipuolisten verkostojen ylläpitoon. Asiakkuuksien monipuolinen johtaminen ja asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen, analysointi ja hyödyntäminen korostuvat palvelukehityksessä.

Palvelualan osaamiseen liittyvät asiakokonaisuudet ovat kyky tehdä aineettomuudesta liiketoimintaa, palveluyrityksen liiketoiminnan ymmärrys. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat lainsäädäntö, yhteiskuntavastuu ja lähiesimiestoiminta. Kehittämistoimenpiteiden toteutus, stressin hallinta ja työyhteisön hyvinvointi ovat mukana tässä kokonaisuudessa.

Taulukko 4. PAL-erikoisosaaminen avattuna osaamistavoitteina.

Liiketalouden osaaminen

- osaa soveltaa ansaintalogiikan periaatteita ja liiketoimintamalleja suunnittelussa
- osaa huomioida talouden hallinnan periaatteet omassa toiminnassaan
- osaa suunnitella ja toteuttaa ulkoista ja sisäistä laskentaa                           
- osaa soveltaa strategisen johtamisen periaatteita ja malleja organisaation toiminnan suunnittelussa
- osaa soveltaa johtajuuden lähtökohtia ja malleja työeyhteisössä (mm. itsensä johtaminen ja esimiestyö)
- tietää henkilöstöjohtamisen (mm. HRM) merkityksen, lähtökohdat ja ydinprosessit
- osaa määritellä ja arvioida organisaation toimintaprosesseja asiakkaan näkökulmasta

Palvelujen tuottaminen ja myynti

- osaa palvella erilaisia asiakkaita muuttuvissa palveluympäristöissä
- osaa myydä ja ostaa palveluita niin yritys- kuin kuluttajamarkkinoilla
- tuntee palvelualan tuotteet ja palvelut
- osaa  suunnitella, kehittää, konseptoida ja toteuttaa palveluita toimintaympäristön vaatimukset huomioiden
- osaa suunnitella, kuvata ja johtaa palveluprosesseja
- hallitsee erilaiset tuotantovälineet ja -menetelmät, palvelutuotteiden logistiikan ja laatujärjestelmät
- osaa soveltaa tehokkaita ja kannattavia myynti- ja markkinointikanavia ja -tapoja eri markkinoilla
- osaa hallita kannattavuuden niin tuote-, asiakasryhmä- kuin organisaatiotasolla
- osaa ennakoida vaihtoehtoisten toimintatapojen vaikutuksia taloudelliseen tuloksellisuuteen, kilpailukykyyn ja hyvinvointiin

Toimintaympäristön tuntemus

-  osaa ennakoida ja arvioida toimintaympäristön muutoksia
- tuntee palvelusektorin toimijat ja verkostot
- osaa toimia alueen hyvinvoinnin ja kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta
- osaa tunnistaa, arvioida ja kehittää alueellisia vahvuuksia ja parantaa alueellista vaikuttavuutta palvelusektorilla
- omaa valmiudet alan kansainväliseen toimintaan
- ymmärtää kansainvälisyyden, globalisaation ja erilaisten kulttuurien merkityksen palvelukulttuurille ja alan kehitykselle
- osaa hyödyntää sähköinen liiketoiminnan mahdollisuuksia palvelusektorin ja palveluliiketoiminnan kehittämisessä
- osaa soveltaa ennakoivaa tietoa palveluliiketoiminnassa

Verkosto/kumppanuusosaaminen

- osaa edistää toiminnallaan yhteisön hyvinvointia
- osaa johtaa kokonaisvaltaisesti asiakaskokemusta
- osaa huomioida eri sidosryhmien näkökulmat päätöksenteossa ja omaa valmiudet johtaa sidosryhmäsuhteita
- osaa soveltaa suhdemarkkinoinnin periaatteita verkostoyhteistyössä
- monipuolisten verkostojen ylläpito - osaa toimia erilaisissa verkostoissa sekä hyödyntää ja kehittää niitä
- osaa tunnistaa ja huomioida erilaisten asiakkaiden tarpeita
- osaa tunnistaa, määritellä ja ottaa huomioon kohderyhmät ja suunnitella palveluliiketoimintaa segmenttien mukaisesti
- osaa analysoida asiakkuuksia palveluliiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta, tuntee kuluttajakäyttäytymisen periaatteet ja osaa hyödyntää niitä palvelukehityksessä
- osaa solmia ja ylläpitää kumppanuuksia ja asiakassuhteita (mm. CRM)
- osaa tunnistaa ja tuoda esille omaa osaamistaan verkostossa

Palvelualan päivittäisjohtaminen, palveluyrittäjyys

- ymmärtää palveluliiketoiminnan logiikan
- tuntee omaan toimialaansa liittyvät turvallisuusvaatimukset ja osaa soveltaa niitä työssään
- osaa huomioida alan lainsäädännön reunaehdot
- osaa soveltaa yhteiskuntavastuun näkökulmaa toiminnassaan 
- osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida oman yrityksen ja yksikön päivittäistä lähijohtamista, osaa organisoida työyhteisön toimintaa ja hyödyntää yksilöiden, tiimien ja yhteisöjen osaamista
- osaa ideoida, organisoida ja toteuttaa kehittämistoimenpiteitä, jotka uudistavat liiketoimintaa
- osaa hallita stressiä omassa toiminnassaan
- osaa kantaa vastuuta työyhteisön hyvinvoinnista
- osaa toimia verkostoimaisesti

 

OPPIMISYMPÄRISTÖT JA PEDAGOGISET RATKAISUT 

Lahden ammattikorkeakoulun Liiketalouden ala toteuttaa opintojaksoja monimuotoisesti. Toteutukset voivat vaihdella lukuvuodesta toiseen. Kaikkiin opintojaksoihin sisältyy itsenäistä työskentelyä, joka tapahtuu joko erilaisissa oppimisympäristöissä, kuten verkossa, tai erilaisiin aineistoihin perehtyen. Lahden ammattikorkeakoulun opintojaksojen toteutukset on jaettu kolmeen ryhmään, ne ovat lähiopetus, monimuoto-opetus ja etäopetus.

Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutuksen tavoitteena on vahvistaa palvelualan osaamista ja kehittämistä alueella. Opiskelijat sijoittuvat itselleen soveltuviin tehtäviin. Opiskelijat ovat ensimmäisenä vuonna neljässä työyhteisössä syys-huhtikuun aikana. Tällä pyritään joustavoittamaan työelämään siirtymistä ja sopivan harjoittelupaikan löytymistä. Osaavan työnvoiman saatavuuden varmistaminen. Palvelusektorin merkityksen vahvistaminen. Palvelusektorin monipuolistaminen ja ansaintalogiikan monipuolistaminen. Yritysten edustajista kootaan neuvoa-antava ryhmä rakenteellisessa kehittämisessä.

Opiskelijan polku palvelutradenomiksi on kolmiportainen. Palvelun ja kaupan alasta annetaan monipuolinen kuva ensimmäisenä vuonna, mm. julkiset palvelut, teollisuuden palvelut, kolmas sektori sekä kauppa ja palvelut sisältäen marata-alat. Toisena vuonna opiskelija profiloituu oman suunnitelmansa mukaan hankkien kansainvälistä ja täsmentyvän palvelusektorin osaamista. Kehittämiskyvykkyyden lisääminen ja laajat kokonaisuudet, joissa palvelutoimintojen eri osa-alueet huomioidaan (talous, ympäristö, sosiaalinen), ovat ajankohtaisia kolmantena vuonna. Osa asioista kytketään pelillisyyden kautta laajoihin kokonaisuuksiin ja yhdistetään ratkottaviin asioihin. Täydentävän osaamisen opiskelija voi hankkia myös muista ammattikorkeakouluista.  Tarjolla on Matkailupalvelujen 15 op moduuli niin suomen kuin englanninkin kielillä sekä Liikuntamatkailun 15 op kokonaisuus. Muita mahdollisuuksia on tarjolla paljon niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutuksessa jokainen opiskelija pystyy joustavasti etenemään kohti valitsemaansa ammatillista tavoitetta. Laaja ydinosaaminen takaa mahdollisuuden rakentaa oman polkunsa palvelusektorilla niin, että opiskelijat sijoittuvat itselleen soveltuviin tehtäviin. Jokaisessa moduulissa työelämän ilmiöitä tarkastellaan erilaisella pedagogisella lähestymistavalla. Näin opiskelija saa monipuolista kokemusta myös menetelmällisesti päässen näyttämään osaamistaan eri tavoin. Kaikissa moduuleissa työelämäläheinen ja aitoihin tehtäviin kiinnittyvät asiat korostuvat. Ydinosaamista ja täydentävää osaamista on kuvattu moduuli- ja opintojaksotasolla alla olevassa taulukossa (ks. Taulukko 5). Opinnot jakautuvat myös perus- ja ammattiopintoihin. Tarkemmin opiskeltavat moduulit on esitelty osaamistavoitteiden ja sisällön tasolla seuraavilla sivuilla.

Työelämäläheinen opiskelu (work based learning) on luonteeltaan sosiaalisempaa, paremmin palvelusektoriin sidottua, konkreettisempaa sekä toiminnallisempaa kuin perinteinen luokkatilanteisiin sidottu oppiminen. Työelämäläheinen oppiminen tekee työyhteisön toimintaan osallistumisen luonnolliseksi.  Samalla taitojen ja hiljaisen tiedon omaksuminen ja omassa työssään kehittymisen arki tulee luonnolliseksi osaksi oppimisen polkua. Ensimmäisenä opiskeluvuonna työelämäläheinen opiskelu toteutetaan tutustumalla tiiviisti palvelusektorin monipuolisiin työyhteisöihin.

Toisena opiskeluvuonna mukaan otetaan myös projektioppiminen (project-based learning), jossa korostuu todellisten työelämähaasteiden ongelmanratkaisu sekä tiedollisten, taidollisten ja ryhmätyöskentelyvaatimusten yhdistäminen. Opiskelijat pääsevät tarttumaan erilaisiin kehittämisprojekteihin, joiden vaativuus ja haasteellisuus kehittyy opintojen edetessä.

Tutor-opettajat ovat palveluliiketoiminnan opiskelussa enemmänkin valmentajia. Valmentajan rooli on seurata palveluliiketoiminnan tradenomiopiskelijan polkua aloittelevasta palvelutoimijasta tulevaksi ammattilaiseksi. Valmentajan tehtävä on ohjata ja tukea opiskelijoita heidän tekemissään ratkaisuissa. Valmentaja käy opiskelijan kanssa läpi ammatilliseen kasvuun liittyviä haasteita ja ratkaisemaan niitä. Opettajat ovat ammattikorkeakoulussa vastuussa tiettyjen taitojen tai tietojen tuomisesta opiskelijan opintosuunnitelmaan. Opettajat arvioivat osan suorituksista ja niihin liittyy erilaisia osa-alueita. 


YHTEYSTIEDOT

Lahden ammattikorkeakoulu
Liiketalouden ala, Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutus

Fellmannia
Kirkkokatu 27
15140 Lahti
Puh. (03) 828 19 (vaihde)
Internet www.lamk.fi/liiketalous

Opintotoimisto
Aukioloajat: ma - to klo 9.00 - 15.00, pe klo 9.00 - 12.00
Opintosihteeri
Puh. 044 708 0695 
Sähköposti: liiketalous@lamk.fi


Taulukko 5. Palveluliiketoiminnan tradenomikoulutuksen OPSin rakenne ja sisältö.





 

















  • No labels