Page tree
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

 

LIIKETALOUDEN ALAN KOULUTUSOHJELMA

Tutkinto: Liiketalouden alan ammattikorkeakoulututkinto

Tutkintonimike: Tradenomi AMK

Laajuus: 210 opintopistettä

Kesto: 3,5 vuotta

 

Oppimiskäsitys LAMKissa

Lahden ammattikorkeakoulussa oppiminen pohjautuu yhteisiin arvoihin, jotka ovat luottamus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, toisen ihmisen arvostaminen ja uudistuminen. Näiden arvojen tavoittelun kautta monialaisen ja moniammatillisen ammattikorkeakoulun asiantuntijayhteisön on mahdollista oppia ja uusiutua yhdessä. 

Oppimisympäristö ja -yhteisö tukevat opiskelijan kasvua itsenäiseksi, vastuulliseksi ammatilliseksi asiantuntijaksi, joka on aktiivisessa vuorovaikutuksessa yhteisönsä kanssa yhdessä oppien, jolloin tieto on yhteisöllisesti rakennettua. Monipuoliset oppimisympäristöt edistävät työelämävalmiuksien kehittymistä.

Lahden ammattikorkeakoulussa oppimisen ja osaamisen kehittymisen linjaukset kuvataan pedadogisessa strategiassa. Tässä oppimisen tarkastelu perustuu integroivaan pedagogiikkaan. Se näyttäytyy LAMKissa oppimisympäristönä, jossa opetus, ohjaus ja arviointi nivoutuvat yhteen. Oppimisprosessissa liitetään yhteen pedagogisin keinoin alakohtaiset ja yhteiset kompetenssit, perusopinnot ja ammattiopinnot, tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä erilaiset projektit opetukseen, teoriatieto käytännön kokemuksiin ja yksilön oppiminen yhteisön oppimiseen. Oppimisympäristöt suunnitellaan niin, että eri alojen ja eri koulutustasojen oppijoilla on mahdollisuus työskennellä moniammatillisesti, kansainvälisesti ja nykytekniikkaa hyödyntäen.

Opiskelijana LAMKissa

Ammattikorkeakoulun opiskelija on itsenäinen sekä vastuullinen omasta oppimisestaan ja toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa yhteisönsä kanssa. Oppiminen liitetään yhä enemmän tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä aitoihin työtilanteisiin. Tutkiva ja kehittävä työote perustuu oivaltamisen iloon, uteliaisuuteen, avoimuuteen ja luovuuteen. Se on edellytys integroivan pedagogiikan onnistumiselle ja luonnollinen osa jokaisen opiskelijan oppimista ja opettajan työtä. Tietoperusta ja työelämälähtöiset osaamistavoitteet yhdistyvät tutkivassa ja kehittävässä työotteessa. Keskeistä on innovatiivisuus, kriittinen ajattelu, kokemuksellisuus, luovuus ja yhteisöllinen uuden tiedon muodostaminen. Oppimisprosessin aikana opiskelija kasvaa itsenäiseksi, vastuulliseksi ammatilliseksi asiantuntijaksi, joka on aktiivisessa vuorovaikutuksessa yhteisönsä kanssa.

Opettajuus LAMKissa

Opettaja on opiskelijan tuki ja toisaalta pedagoginen asiantuntija. Opettajan osaaminen on moniulotteista. Siihen kuuluu oman ammattialan osaamisen lisäksi vahva eettinen osaaminen, rohkea pedagoginen toiminta, kyky toimia moniammatillisen työyhteisön jäsenenä, taito työskennellä organisaation erilaisissa tehtävissä, kehittämisosaaminen ja kyky toimia monikulttuurisissa tilanteissa.

LAMKissa korostetaan tutkivaa ja kehittävää työotetta. Se on perusta jatkuvalle uuden tiedon, taidon ja hyvien käytänteiden levittämiselle. Opettaja tutkii ja kehittää yhdessä opiskelijan kanssa työelämäosaamista. Opettaja osallistuu konferensseihin ja tuottaa artikkeleita ja julkaisuja sekä ammatillisiin että tieteellisiin julkaisuihin ja muille foorumeille. Uuden tiedon luomisella voidaankin ratkoa työelämästä nousevia kvalifikaatiovaatimuksia eli uusia osaamistarpeita.

Opintojen ja oppimisen ohjaus

Ammatillisen asiantuntijuuden kasvua sekä ammatti-identiteetin etsimistä ja vahvistumista voi oppia erilaisissa tilanteissa ja eri tavoin. Tätä prosessia tuetaan kokonaisvaltaisella ohjauksella. Opintojen ja oppimisen ohjaus on pedagogisen ja muun tuen antamista opiskelijoille. Tavoitteena on opiskelutaitojen parantaminen ja opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen. Ohjaus alkaa opintoihin haettaessa ja kestää opintojen ajan. Ohjaus muuttuu vähitellen uraohjaukseksi opintojen loppuvaiheessa ja alumnitoiminnaksi opiskelijan valmistuttua. Ohjausprosessissa tuetaan erilaisia oppijoita ja elinikäistä oppimista.

Opiskelijaa ohjataan opintopolun eri vaiheissa. LAMKissa ohjausprosessi jäsennetään neljän osaprosessin kautta. Ne ovat: 1) Perehdyttäminen ja ryhmäyttäminen, joiden tavoitteena on antaa välineitä toimia uudessa oppimisympäristössä ja saada yhteisön tukea oppimiseen. 2) HOPSin laatiminen, jossa opintoja henkilökohtaistamalla opiskelija motivoituu tavoitteelliseen ja vastuulliseen opiskeluun aiemmin opittua hyödyntämällä ja uutta oppimalla. 3) Opintojen eteneminen, joka tähtää tutkinnon suorittamiseen määräajassa. 4) Valmistuminen, jolloin tavoitteina ovat oman asiantuntemuksen tason ja vahvuuksien tunnistaminen, työelämään siirtymisen sujuvoittaminen ja oman työuran hahmottaminen.

Ohjausta toteutetaan mm. tutortoiminnan avulla. Tutoroinnilla ymmärretään opettajan ja opiskelijan välistä yhteistyötä. Sillä edistetään oppimista ja opiskelijan itsenäistä oppimisprosessin hallintaa sekä oppimisyhteisöön integroitumista. Lahden ammattikorkeakoulussa toteutetaan sekä opettaja- että opiskelijatutorointia eli vertaistutorointia. Lisäksi ohjaukseen osallistuu koko henkilökunta kukin omalla, kehittyvällä asiantuntemuksellaan.

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristö on paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja virtuaalinen), jonka tarkoituksena on edistää oppimista ja mahdollistaa elinikäinen oppiminen. Oppimiseen sisältyy erilaisia työtapoja, jotka tukevat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kasvua. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet toimivat monialaisina oppimisympäristöinä, joissa opiskelija ratkoo aitoja työelämän ongelmia ja verkottuu erilaisten toimijoiden kanssa.

LAMKin oppimisympäristö perustuu yhteisölliseen, aikaan ja paikaan sitoutumattomaan toimintaan, missä edistetään oppijan itseohjautuvuutta ja oman oppimisprosessin omistajuutta. Opiskelussa käytetään monipuolisia ja innovatiivisia työmuotoja, jotka tukevat opiskelijan yksilöllistä oppimisprosessia. Opiskelija osallistuu itse aktiivisesti oppimisympäristön kehittämiseen yhdessä opettajien ja toisten opiskelijoiden kanssa. Uusissa, monimuotoisissa oppimisympäristöissä opiskelu vaatii myös opiskelijoilta uusia tapoja toimia. Tässä heitä tukevat ja ohjaavat opettajat, toiset opiskelijat sekä käytettävät menetelmät.

Oppimisympäristöt vaihtelevat alakohtaisesti ja ne huomioivat erilaiset oppijat ja erilaiset tavat oppia. Tulevaisuuden tavoitteena on luoda oppimisympäristöjä, joissa mahdollistuu monialaisten ja työelämälähtöisten hankkeiden toteuttaminen. Oppilaitoksen tarjoamat erilaiset oppimisen työkalut ovat joustavasti integroitavissa opiskelijoiden sekä työelämän laitteisiin ja ympäristöihin.

Oppimisympäristö mahdollistaa elinikäisen oppimisen. Oppiminen on oppilaitosrajoista ja ajasta riippumatonta. Näin opiskelija työskentelee yhtäältä aidoissa työelämän tilanteissa ja toisaalta virtuaalisissa ympäristöissä. Tällaiset toimintatavat mahdollistavat myös työelämän joustavan tulon osaksi oppimisympäristöä. Tällainen toimintaympäristö synnyttää ja ylläpitää toimijoissa uteliaisuutta ja oppimisen iloa. Tämän ilon opiskelija vie mukanaan työelämään. LAMKissa hyödynnetään myös Tuoterenkaan tuotantolaitoksia ja tehtaita. Niissä eri alojen opiskelijat kehittävät tuotantoon ja työhönvalmennukseen liittyviä toimintoja.

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Arviointi ohjaa opiskelijaa tavoitteelliseen ja elinikäiseen oppimiseen. Arvioinnilla tuetaan opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kasvun prosessia. Arviointi perustuu osaamisperustaiseen arviointiin, jolloin opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa opintojakson tavoitteisiin ja arviointikriteereihin, jotka on kuvattu opetussuunnitelmassa. Arviointimenetelmät valitaan siten, että niiden avulla voidaan mahdollisimman hyvin toteuttaa osaamisen arviointia.

Arvioinnissa hyödynnetään opiskelijoiden tekemiä itse- ja vertaisarviointeja sekä työelämän edustajan arvioita. Opiskelijalla on mahdollisuus myös aiemmin tai muualla hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (AHOT). Arvioinnin avulla opiskelija voi seurata oman osaamisensa ja omien tavoitteidensa kehittymistä suhteessa ammatin asettamiin kompetenssivaatimuksiin. Opiskelija oppii sekä oman oppimisen että toisen oppimisen ja osaamisen arviointia. Korkeakoulumaiset näytöt ovat osa arviointitoimintaa tulevaisuuden korkeakouluissa.

Opintojaksot arvioidaan numeerisesti asteikolla 0 - 5 tai hyväksytty/hylätty -periaatteella. Arviointikriteerit on kuvattu toteutussuunnitelmissa.

Opetussuunnitelman tausta ja rakenne

Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat noudattavat kansallista tutkintojen viitekehystä (National Qualifications Framework, NQF), mikä pohjautuu eurooppalaiseen (European Qualifications Framework, EQF) tutkintojen viitekehykseen. Tutkintojen edellyttämä osaaminen (oppimistulokset) kuvataan tietoina, taitoina ja kompetensseina (pätevyyksinä), joten opetussuunnitelmat ovat opiskelijalähtöisiä ja osaamisperustaisia.

Kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä ammattikorkeakoulututkinto asettuu tasolle kuusi, jolla osaaminen kuvataan seuraavasti: - Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. - Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. - Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. - Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. - Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. - Perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. - Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. - Valmius jatkuvaan oppimiseen. - Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. - Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

Opetussuunnitelmien rungon muodostavat sekä ammatilliset että kaikille aloille yhteiset kompetenssit eli osaamisalueet.

Kaikille yhteiset osaamisalueet ammattikorkeakoulututkinnoissa ovat:

OSAAMISALUEOSAAMISEN KUVAUS
OPPIMISEN TAIDOT

- osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan - osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti - kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta

EETTINEN OSAAMINEN

- kykenee ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista - osaa toimia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti - osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon työskentelyssään - osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita - osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita - kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin perustuen

TYÖYHTEISÖOSAAMINEN

- osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää yhteisön hyvinvointia - osaa toimia työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa - osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oman alansa tehtävissä - kykenee luomaan henkilökohtaisia työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa - osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa - kykenee työn johtamiseen ja itsenäiseen työskentelyyn asiantuntijatehtävissä - omaa valmiuksia yrittäjyyteen

INNOVAATIO-OSAAMINEN

- kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen - osaa työskennellä projekteissa - osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja menetelmiä - osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja

KANSAINVÄLISTYMISOSAAMINEN

- omaa alansa työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan kielitaidon - kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön - osaa ottaa työssään huomioon alansa kansainvälisyys-kehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia

 

Yhteisten kompetenssien tärkeys ja painotus vaihtelevat eri tutkinnoissa, minkä vuoksi ne integroidaan alakohtaisiin kompetensseihin sisällöllisten, pedagogisten ja oppimisympäristöihin liittyvien ratkaisujen avulla.

Kansainvälisyys

Maailmanlaajuisen ja erityisesti Eurooppaa koettelevan taloustaantuman pyörteissä korkeakoulujen on parannettava oppimistuloksia, työelämäyhteyksiään, TKI-toiminnan tasoa sekä kansainvälistä verkottumista. EU 2020 -strategian ja sen lippulaiva-ajattelun mukaisesti uuden kasvun tärkeänä osana on laadukas korkeakoulutus. Toisaalta kilpailu kansainvälistyvistä koulutusmarkkinoista kiihtyy ja haastaa suomalaiset korkeakoulut systemaattiseen koulutuksen laadun ja TKI-toiminnan kilpailukyvyn parantamiseen.

Opetussuunnitelmien laadunvarmistus

Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien toteutumista arvioidaan osana pedagogisen strategian ja Lahden ammattikorkeakoulun strategian seurantaa. LAMKin strategiassa on määritelty keskeisimmät opetuksen ja osaamisen kehittämisen tavoitteet ja mittarit. Arviointeja ovat mm. opintojaksopalautteet, opetussuunnitelmien ja koulutusalojen/yksiköiden itsearvioinnit sekä eri alojen pedagogiset katselmukset osana vuosisuunnitteluprosessia.

LAMKin tasolla järjestetään vuosittain arviointi- ja kehittämisfoorumeita strategisesti tärkeistä teemoista. Valmistuneiden opiskelijoiden palautetta kerätään sijoittumisseurannan (vuosi valmistumisesta) ja uraseurannan (5 vuotta valmistumisesta) avulla.

Tietojenkäsittelyn tradenomiohjelma

Osaamistavoitteet ja kompetenssit

Tietojenkäsittelyn opintojen tavoitteena on valmentaa opiskelijoita toimimaan asiantuntijoina tulevaisuuden työtehtävissä, joissa hyödynnetään digitaalisia palveluita liiketoiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi. Koulutusohjelma kehittää tietojärjestelmä-, ICT-infrastruktuuri-, ICT-projekti- ja liiketoimintaosaamista sekä erikoisosaamista opiskelijan valitsemalla ICT-alueella. Opintojensa jälkeen tietojenkäsittelyn tradenomit osaavat analysoida liiketoiminnan tarpeita ja mahdollisuuksia sekä kehittää niihin ympäristönäkökulman huomioivia ICT:tä hyödyntäviä ratkaisuja. Työssään he kykenevät mm. tukemaan loppukäyttäjiä ICT:n käytössä, rakentamaan uusia sovelluksia, kuvaamaan palveluprosesseja, viemään projektit läpi ketterästi, rakentamaan käyttäjäkeskeisiä verkkokauppoja, suunnittelemaan liiketoiminnalle lisäarvoa tuottavia ICT-ratkaisuja, arvioimaan markkinoilla tarjottujen valmiiden ICT-ratkaisuiden soveltuvuutta tarkoitettuun tehtävään sekä johtamaan niiden käyttöönottoa. (Ks. kuvio 1.)                       

KUVIO 1. Tietojenkäsittelyn tradenomin osaamiskenttä

 

Koulutusohjelma tarjoaa myös työelämässä yleisesti tarvittavaa osaamista, kuten jatkuvaa itsensä kehittämisen taitoa, kestävän kehityksen huomioivaa osaamista, hyviä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, organisaatio- ja yhteiskuntaosaamista sekä kansainvälisyysosaamista.

Opintojen rakenne

Tietojenkäsittelyn opinnot koostuvat ydinosaamisesta ja täydentävästä osaamisesta. Ydinosaaminen koostuu opinnoista, jotka varmistavat alan ammatillisen osaamisen. Täydentävissä opinnoissa opiskelija profiloituu eri osaamisalueisiin oman kiinnostuksensa mukaan. (Ks. kuvio 2.) Opinnoissa tuotetaan erilaisia järjestelmäratkaisuja, jotka liittyvät pääsääntöisesti hyvinvointiin. Tuotettavien tietojärjestelmien kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota niiden ympäristövaikuttavuuteen ja hyvään käyttäjäkokemukseen.

KUVIO 2. Tietojenkäsittelyn tradenomin opintojen rakenne

 

Tietojenkäsittelyn opintojen alkuvaiheessa painopiste on ydinosaamisen hankkimisessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat perehtyvät liiketoiminnan perusasioihin ja niitä palvelevien sovellusten hyödyntämiseen. Lisäksi he oppivat erilaisia ICT:ssä käytettyjä keskeisiä tekniikoita, kuten www-tuotantoa, ohjelmointia ja tietokantoja.

Toisena vuonna opiskelijat syventyvät ICT-järjestelmien rakentamisessa vaadittavaan ammattiosaamiseen sekä palveluliiketoiminnan alalla tarvittavaan erityisosaamiseen. Lisäksi opiskelijat voivat alkaa syventää osaamistaan esimerkiksi ICT:n käytöstä liiketoiminnassa tai perehtyä web-sovellusten kehittämiseen käyttäen mm. ketteriä menetelmiä.

Kolmantena vuonna opiskelijat suuntaavat oppimistaan omaa kiinnostustansa vastaavalle alueelle. He hankkivat itselleen osaamista harjoittelussa ja erilaisissa käytännön läheisissä opinnoissa kuten tietojärjestelmien suunnittelu, hankinta ja käyttöönotto. Lisäksi he perehtyvät työelämän kehittämisen menetelmiin sekä yrittäjyyteen.

Viimeisenä syksynä opiskelijat syventyvät esimerkiksi eBusiness-ratkaisuihin tai ICT:n rooliin hyvinvointialalla sekä viimeistelevät työelämän tarpeisiin liittyvän opinnäytetyönsä..

Opintojen toteutus

Opinnoissa noudatetaan periaatteita, joissa opittuja teorioita sovelletaan käytäntöön mahdollisimman monessa eri muodossa. Opinnoissa korostetaan opiskelijoiden omatoimisuutta, yhteistyötä, innovatiivisuutta, luovuutta, monikulttuurisuustaitoja ja taitoa esittää ratkaisunsa muille.

Opintoja voi suorittaa usealla tavalla. Opiskelijat oppivat itsenäisesti työskennellen erikokoisissa ryhmissä sekä kasvotusten että virtuaalisissa yhteisöissä. Opintojensa aikana he osallistuvat paikallisen työelämän kanssa toteutettuihin projekteihin sekä erilaisiin kehityshankkeisiin. Opintoihin sisältyy myös 30 opintopisteen laajuinen harjoittelu, jonka aikana opiskelijat kartuttavat osaamistaan alan työtehtävissä aidossa työympäristössä.

Opinnot koostuvat kokonaisvaltaisista moduuleista, joissa opitut kokonaisuudet sisältävät ICT:n lisäksi muiden alojen ydinosaamista, kuten vuorovaikutustaitoja, kieliä, liiketoimintaa, hyvinvointia, palveluosaamista, jne. Tietojenkäsittelyn opinnot toteutetaan yhdessä liiketalouden tietojenkäsittelyn sekä tekniikan alan tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa ns. Monitori-oppimisyhteisössä. Yhteisö toimii aktiivisesti verkottuneena työelämään ja kansainvälisiin kumppaneihin kouluttamalla käytännönläheisiä ja innovatiivisia ICT-osaajia.

.

  • No labels