Page tree
Skip to end of metadata
Go to start of metadata
  • Erilaisten oppijoiden opettaminen
  • Maltti opettajana, odottaa oppijan vastausta - antaa tilaa ja aikaa miettiä
  • Opettaja luo oppimistilanne, joka alusta heti voi mennä pilalle "hattu pois"
  • Ope on oppimistilanteitten tuottaja
  • Onko opettaja tiedon jakaja, voiko tietoa jakaa? Oppiminen edellyttää osallistumista.
  • Menetelmät ei ratkaise tai auta, jos opettaja ei luo opiskelijoiden kanssa yhdessä merkitystä
  • Ammattikoulu voi - ja pitäisikin olla - jotain ihan erilaista kuin peruskoulu oli; mahdollisuus olla ihan erilaista
  • Oppijoille tulisi joka kerta ja tunti syntyä sisäinen motivaatio, syy ja tarve oppimiselle tulee kertoa. Ongelmallinen mm. kotoa saatu asenne esim. jotain asiaa ei tarvita tässä ammatissa.
  • Tärkeää alussa oppia asenne, että olet opiskelemassa itseä varten ja oppimassa ammattia.
  • Ammattikouluun tulijoista vain pieni osa tietää mille alalle haluaa, tekemisen kautta voi oppia onko ala sopiva; mahdollisuus myydä ala, alan hyvät puolet esille. Opettajan oltava / hyvä olla itse innostunut alasta.
  • Hyviä kokemuksia mm. ongelmalähtöinen oppiminen PBL, esim. hitsauksessa, anna palaa!
  • Hyvä käyttää vaihtelevasti eri menetelmiä, koska monella tapaa voi opiskelija/ryhmä päästä maaliin ja tavoitteisiin.
  • Ryhmät, ja niissä opiskelijat erilaisia, esim. kaikki kalaan/sieniin liittyvä joillekin kauhistus, joillain innostus kaikkiin uuteen
  • Opiskelijat (myös opettajat) turvallisuushakuisia, pitäydytään siinä mikä on ennestään tuttua, ollaanko jopa konservatiivisempia kuin ennen?
  • Ammatti, perhe, asunto - taas uudelleen elämän top 10:ssä
  • Nuorille palkka ei niin tärkeä, vaan kiinnostava joustava työ ja rento työilmapiiri - harrastus ja vapaus valita; nuoret lääkärit tekevät keikkaa ja muuten matkustelevat. Kuinka monelle oikeasti mahdollista?
  • Metataitojen (ongelman ratkaisu-, tiedon haku- ja sosiaalisia taitoja) oppiminen tärkeää myös alan vaihtamisen kannalta, työssä voi oppia paljon työpaikasta ja ammatista. Miten näitä (metataitoja) harjoitellaan koulussa?
  • Huomio: Top:ssa pärjääkin ei-niin-hyvät oppilaat, missä vika, etteivät pärjää koulussa? Mikä työelämässä motivoi? Esim. kaverit ei häslää, rahapalkka, aikuiset työkaverit? Voisiko hyödyntää näitä koulussakin? Esim. Ei luppoaikaa, tietyt projektit tehdän, sitten "pääsee" top:iin.
  • Atto-integrointi: alakohtaisesti mietittävä mitä top:iin, mitä työsaleihin, mitä erikseen.
  • Saman asian monella tavalla opettaminen varmistaa oppimista. Varsinkin opettajalle tutuissa asioissa on tärkeää varmistaa oppimista. Hyvä tehdä oppimista jollain tapaa näkyväksi. Seuraavalla kerralla kerrata mitä viimeksi opittu. Uutta tietoa vain vähän kerrallaan. 
  • Opeopinnoissa opetettiin tarkkaa jaottelua ja jaksotusta: herättelyä, taulutyö, syventävää jne. Käytännössä ei aikataulu pitänyt, oli opittava soveltamaan.
  • Kysymykset hyviä keskustelun herättäjiä; joku ylipäätään kiinnostunut jostain.
  • Esim. aamusta 2 tuntia teoriaa, loppu tekemistä. Yksinkertainen systeemi toimii parhaiten. Miten voidaan vaikuttaa lukujärjestykseen?
  • Tulossa suuria muutoksia: esim. OPS-uudistus, jaksotusjärjestelmästä luopuminen jne.
  • Säännöistä sopiminen yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoilta usein normisääntöjä tiukemmat säännöt.
  • Opettajakin ihminen ja inhimillinen, saa näyttää tunteensa mutta ei saa menettää malttia kokonaan.
  • Negatiivinen keskustelukulttuuri vallitsee koulussa, opitaan(ko) jo alakoulussa.

Mitä opin, mitä ajatuksia keskustelusta?

  • Paljon yhteisiä, samansuuntaisia kokemuksia.
  • Opiskelijoiden käytöstä ei voi muuttaa muuta kuin omaa käytöstä muuttamalla.
  • Keskustelu ollut hyvä paikka jakaa kokemuksia, ajan kanssa. 

Kotitehtävä

  • "Tee jotain erilailla kuin ennen".
  • No labels